Kesä on alkanut ja valitettavasti myös kesäklinikkakurssi ja työt. Tarkoittaen siis 13h päiviä eläinsairaalalla. Sansa raukka on siis kuluttanut alakerran häkkejä. Kiitos Terhille kun Sansa pääsi yhtenä päivänä lenkille sieltä! Tästä voidaankin siis päätellä, ettei koin paljoa olla ehditty treenaamaan.
Hakua on tehty 1-2 kertaa viikkoon ja nyt on tehty pelkkää ilmaisua. Pikkuhiljaa alkaa sujua paremmin. Otetaan nyt näitä taukoon asti ja jätetään hautumaan. Toivottavasti lomailun jälkeen olisi naksahtanut kohdalleen, eikä kaikki opittu kadonnut taivaan tuuliin.
Aksaa päästiin taas tällä viikolla treenaamaan oikein kahdesti. Omissa treeneissä teemana pakkovalssi, joka sujuikin kohtalaisesti. Lauantaina oltiin Satu Hillin koulutuksessa superkuumassa Ojangossa. Ei mennyt tällä kertaa mitenkään kehuttavasti, johtui varmasti 30 asteen helteestä, ettei oltu kumpikaan ihan skarpeimmillamme. Opittiin kuitenkin myös uusi ohjaus eli vastakäännös. Kouluttaja vaikutti hyvin hämmästyneeltä, ettei olla tätä aiemmin tehty...
Tottista on tehty luvattoman vähän. Pariin kertaan on tehty ihan kunnolla plus pari kotitreeniä. Tähän pitäisikin nyt panostaa...
Esineruutua on pari kertaa myös tehty lenkin ohessa ja kerran ihan oikeissa treeneissä.
Kohta joudutaan kesätauolle. Elokuussa palataan taas asiaan.
maanantai 3. kesäkuuta 2013
keskiviikko 15. toukokuuta 2013
PK-kausi rytinällä käyntiin
Viimeiseen kymmeneen päivään on mahtunut viidet hakutreenit, parit esineruututreenit ja kaksi jälkeä. Näiden lisäksi ollaan käyty yksissä aksatreeneissä ja yksissä tokotreeneissä plus tokoiltu pihatokoa mökillä.
Hakutreeneissä on nyt käyty erityisesti ilmaisun ja hallinnan kimppuun. Vähän vielä ilmaisuissa on hiomista, ei tahdo millään pikkukoira muistaa aina kaikkea : ) Mutta edistystäkin on tapahtunut. Pakkaa on vielä sekoittanut se, etten ole oikein itsekään tiennyt, mitä koiralta haluan (ja onhan kauhean fiksua silti treenata). Nyt aletaan kuitenkin molemmat olla selvillä vesillä. Hallintaa on vähän yritetty rakentaa ja edistymistä on tässäkin tapahtunut. Nyt ei tarvitse aina vain roikkua remmin perässä.
Esineruudussa ollaan keskitytty palautuksiin. Viime torstaina kokeiltiin treenata pelkkää palautusta niin, että Sansa oli liinassa ja sille kädestä annettiin lelu samalla kun pyysin sitä tuomaan. Sansa ei meinannut ottaa lelua ollenkaan vaan yritti vain tulla luokse. Eilen oli kuitenkin jotkut palikat osuneet kohdalleen, koska Sansa jo heti otti esineen apparilta kädestä ilman minkäänlaista kehotusta. Ja saatiin sitten sellainenkin, että appari heitti lelun ja pidätti liinasta kunnes annoin esine-käskyn. Josko tällä tavalla saataisiin palautuksia paremmiksi.
Viikonloppuna mekin vihdoin korkattiin jälkikausi kun oli auto ja maastoja. Ensimmäinen jälki oli aikamoista sähellystä, mutta toinen jo paljon parempi. Kepitkin laitoin jo jäljelle ja kyllähän ne nousi. Täälläkään palautukset ei olleet nätempiä mahdollisia, mutta sitä ei nyt treenattukaan.
Tokossa tehtiin seuraamista ja noutoa. Seuraamisesta muistaakseni sanottiin, että on Sansa on ihan kivalla asenteella, mutta edistää paikoin aika törkeästikin. Neuvotiin puuttumaan edistämiseen aina kun sitä ilmenee. Noudoissa olen käyttänyt ehkä vähän turhan paljon vauhtipalkkaa (tai käyttänyt sitä väärin), joka on johtanut siihen, että Sansa kyttää mua (tai siis sitä palkkaa) ja on siksi hidas. Koitettiin myös haukuttaa Sansaa liinassa, mutta eipä onnistunut. Pitänee ehkä tehdä enemmän noutoja luovutusasentoon asti, jotta päämäärä olisi Sansalla selkeämmin siihen. Voisi ehkä myös apparin kanssa kokeilla samaa kuin esineille.
Mökillä aloitettiin tunnaritreenit kunnolla kun isäpuoleni oli askarrellut meille 100 tunnarikapulaa : ) Vähän meinasi olla Sansan mielestä ihan sama mikä kapula sieltä tuodaan, mutta vähän pääsi pikkukoirakin jyvälle jutusta.
Hakutreeneissä on nyt käyty erityisesti ilmaisun ja hallinnan kimppuun. Vähän vielä ilmaisuissa on hiomista, ei tahdo millään pikkukoira muistaa aina kaikkea : ) Mutta edistystäkin on tapahtunut. Pakkaa on vielä sekoittanut se, etten ole oikein itsekään tiennyt, mitä koiralta haluan (ja onhan kauhean fiksua silti treenata). Nyt aletaan kuitenkin molemmat olla selvillä vesillä. Hallintaa on vähän yritetty rakentaa ja edistymistä on tässäkin tapahtunut. Nyt ei tarvitse aina vain roikkua remmin perässä.
Esineruudussa ollaan keskitytty palautuksiin. Viime torstaina kokeiltiin treenata pelkkää palautusta niin, että Sansa oli liinassa ja sille kädestä annettiin lelu samalla kun pyysin sitä tuomaan. Sansa ei meinannut ottaa lelua ollenkaan vaan yritti vain tulla luokse. Eilen oli kuitenkin jotkut palikat osuneet kohdalleen, koska Sansa jo heti otti esineen apparilta kädestä ilman minkäänlaista kehotusta. Ja saatiin sitten sellainenkin, että appari heitti lelun ja pidätti liinasta kunnes annoin esine-käskyn. Josko tällä tavalla saataisiin palautuksia paremmiksi.
Viikonloppuna mekin vihdoin korkattiin jälkikausi kun oli auto ja maastoja. Ensimmäinen jälki oli aikamoista sähellystä, mutta toinen jo paljon parempi. Kepitkin laitoin jo jäljelle ja kyllähän ne nousi. Täälläkään palautukset ei olleet nätempiä mahdollisia, mutta sitä ei nyt treenattukaan.
Tokossa tehtiin seuraamista ja noutoa. Seuraamisesta muistaakseni sanottiin, että on Sansa on ihan kivalla asenteella, mutta edistää paikoin aika törkeästikin. Neuvotiin puuttumaan edistämiseen aina kun sitä ilmenee. Noudoissa olen käyttänyt ehkä vähän turhan paljon vauhtipalkkaa (tai käyttänyt sitä väärin), joka on johtanut siihen, että Sansa kyttää mua (tai siis sitä palkkaa) ja on siksi hidas. Koitettiin myös haukuttaa Sansaa liinassa, mutta eipä onnistunut. Pitänee ehkä tehdä enemmän noutoja luovutusasentoon asti, jotta päämäärä olisi Sansalla selkeämmin siihen. Voisi ehkä myös apparin kanssa kokeilla samaa kuin esineille.
Mökillä aloitettiin tunnaritreenit kunnolla kun isäpuoleni oli askarrellut meille 100 tunnarikapulaa : ) Vähän meinasi olla Sansan mielestä ihan sama mikä kapula sieltä tuodaan, mutta vähän pääsi pikkukoirakin jyvälle jutusta.
perjantai 3. toukokuuta 2013
Hei me treenataan taas
Nyt on ensimmäiset juoksut takanapäin ja treenaamaankin on päästy kivasti.
Juoksujen aikana jo korkattiin tän vuoden hakukausi vielä mukavassa hangessa. Tehtiin 3 pistoa: haamu 25m, ääni 50m ja ääni 40m. Meni suoraan ja lujaa. Tästä on hyvä jatkaa. Näyttäisi siltä, että mun Belgian reissua ja paria muuta matkaa lukuunottamatta päästään treenaamaan kivasti, joten hakutavoitteet tälle kaudelle ovat: ilmaisu metsään, etenemisen opettaminen ja hallinta. Toistaiseksi siis ollaan tehty vain suoria pistoja ja hallintaa ei ole. Ei sillä en usko, että Sansa rupeaa porsaaksi vaikka on saanutkin olla aika vapaasti. Vähitellen vois vaan ruveta opettamaan myös sitä hallittuna pistoilta pois tulemista ja hallittuna radalle menoa.
Tällä viikolla oltiin myös esineruututreeneissä. Sansalle 3 esinettä yksitellen näki viennit. Aika vahvasti hakeutui jäljelle ja yhden pupulelun tuonnissa oli ongelmia. Sansa toi mulle myuös jonkun random sukan sieltä... Pitää siis tehdä niin, ettei esine ole koskaan jäljellä ja harjoitella myös tuonteja erikseen.
Aksatreeneissäkin käytiin tällä viikolla. Ohjelmassa oli möllirata ja vähän haastavampi rata. Möllirata saatiin vielä jotenkuten purkkiin, mutta kisaavien radan kuviot oli vielä meille liian haastavia. Treeniä vaan, eikä saa vaipua epätoivoon. Saatiin onneksi ryhmäpaikka kesälle niin päästään valvovien silmien alle treenaamaan. Luvassa on myös toinen Satu Hillin Myytin-aksakoulutus alkukesästä.
Viime sunnuntaina käytiin ensimmäistä kertaa katsomassa lampaita ja kovin ne Sansaa kiinostivat ja välillä niitä tuijotettiin jo pidempiäkin aikoja. Ihan syttymisestä ei voida vielä puhua, mutta ohjaajan mielestä todennäköisesti useammalla käyntikerralla varmasti syttyy. Pitäisi vaan päästä uudestaa...
Tokoa on otettu nyt useampina päivinä ihan keskenämme kunnon treenejä pellolla. Ollaan tehty ruutua, merkkiä, tunnarin alkeita, jääviä, luoksarin pysäytyksiä puunkierroista, seuraamista, paikkamakuuta, avo-kaukoja, noutoa ja metallinoutoa. Tosi kivaa on ollut ja kaikissa on päästy eteenpäin. Erityisen tyytyväinen ole seuraamiseen, ruutuun ja metallinoutoon. Seuraaminen on mun makuun just nyt tosi kivaa: vietikästä, mutta teknisesti puhdasta. Ruudussa alkaa lähietäisyydeltä oikea paikka löytyä jo aika kivasti. Metallinoudossa lähdettiin tauon ja kapulan vaihdon jälkeen siitä, että Sansa katsoi kapulaa inhoten. Nyt ollaan päästy siihen, että juoksee kapulalle ja lähtee tuomaan sitä ja tästä palkka. Ei se ihan samanlaisella raivolla mene kuin tavalliselle kapulalle, mutta laukkaa kumminkin. Tokossa erityisesti oon ollut niin ylpeä mun pienestä otuksesta. Sansan kanssa treenaaminen on vaan niin juhlaa.
Juoksujen aikana jo korkattiin tän vuoden hakukausi vielä mukavassa hangessa. Tehtiin 3 pistoa: haamu 25m, ääni 50m ja ääni 40m. Meni suoraan ja lujaa. Tästä on hyvä jatkaa. Näyttäisi siltä, että mun Belgian reissua ja paria muuta matkaa lukuunottamatta päästään treenaamaan kivasti, joten hakutavoitteet tälle kaudelle ovat: ilmaisu metsään, etenemisen opettaminen ja hallinta. Toistaiseksi siis ollaan tehty vain suoria pistoja ja hallintaa ei ole. Ei sillä en usko, että Sansa rupeaa porsaaksi vaikka on saanutkin olla aika vapaasti. Vähitellen vois vaan ruveta opettamaan myös sitä hallittuna pistoilta pois tulemista ja hallittuna radalle menoa.
Tällä viikolla oltiin myös esineruututreeneissä. Sansalle 3 esinettä yksitellen näki viennit. Aika vahvasti hakeutui jäljelle ja yhden pupulelun tuonnissa oli ongelmia. Sansa toi mulle myuös jonkun random sukan sieltä... Pitää siis tehdä niin, ettei esine ole koskaan jäljellä ja harjoitella myös tuonteja erikseen.
Aksatreeneissäkin käytiin tällä viikolla. Ohjelmassa oli möllirata ja vähän haastavampi rata. Möllirata saatiin vielä jotenkuten purkkiin, mutta kisaavien radan kuviot oli vielä meille liian haastavia. Treeniä vaan, eikä saa vaipua epätoivoon. Saatiin onneksi ryhmäpaikka kesälle niin päästään valvovien silmien alle treenaamaan. Luvassa on myös toinen Satu Hillin Myytin-aksakoulutus alkukesästä.
Viime sunnuntaina käytiin ensimmäistä kertaa katsomassa lampaita ja kovin ne Sansaa kiinostivat ja välillä niitä tuijotettiin jo pidempiäkin aikoja. Ihan syttymisestä ei voida vielä puhua, mutta ohjaajan mielestä todennäköisesti useammalla käyntikerralla varmasti syttyy. Pitäisi vaan päästä uudestaa...
Tokoa on otettu nyt useampina päivinä ihan keskenämme kunnon treenejä pellolla. Ollaan tehty ruutua, merkkiä, tunnarin alkeita, jääviä, luoksarin pysäytyksiä puunkierroista, seuraamista, paikkamakuuta, avo-kaukoja, noutoa ja metallinoutoa. Tosi kivaa on ollut ja kaikissa on päästy eteenpäin. Erityisen tyytyväinen ole seuraamiseen, ruutuun ja metallinoutoon. Seuraaminen on mun makuun just nyt tosi kivaa: vietikästä, mutta teknisesti puhdasta. Ruudussa alkaa lähietäisyydeltä oikea paikka löytyä jo aika kivasti. Metallinoudossa lähdettiin tauon ja kapulan vaihdon jälkeen siitä, että Sansa katsoi kapulaa inhoten. Nyt ollaan päästy siihen, että juoksee kapulalle ja lähtee tuomaan sitä ja tästä palkka. Ei se ihan samanlaisella raivolla mene kuin tavalliselle kapulalle, mutta laukkaa kumminkin. Tokossa erityisesti oon ollut niin ylpeä mun pienestä otuksesta. Sansan kanssa treenaaminen on vaan niin juhlaa.
perjantai 12. huhtikuuta 2013
Ikävää puuhaa
Sansalla on ollut kurja viikko. Neiti päätti aloittaa ensimmäiset juoksunsa vihdoin, mikä tarkoittaa sitä, ettei päästä aksa- eikä tokotreeneihin. Myöskään en uskalla pitää sitä irti tuossa lähimetsässä, joten ensimmäistä kertaa Sansan elämässä ollaan käyty pidemmillä remmilenkeillä. Kotona on myös naksuteltu vähän sitä sun tätä, ei mitään tärkeää (paitsi vähän ruudun paikkaa).
Lisäksi raahasin tietämättömän otuksen eilen polvitarkastusoikeiksia hakevien eläinlääkärien koulutukseen. Kolme eläinlääkäriä taitteli Sansan molempia polvia vaikka kuinka kauan. Ainoa hyvä puoli Sansan mielestä asiassa oli saadut rapsutukset ja muutama namipala. Lopulta saatiin myös oikea ortopedi katsomaan ne polvet ja kertomaan että ihan oikeassa olivat myös koulutettavat eli polvet olivat selkeät 0/0. Saatiin siis myös ihan virallinen tulos Kennelliittoon. Kivahan se oli kuulla, joskin en kyllä uskonutkaan, että Sansalla siellä mitään olisi.
Nyt jatketaan kurjalla linjalla vielä hetkinen. Maanantaina päästään varmaan hakuilemaan : )
Lisäksi raahasin tietämättömän otuksen eilen polvitarkastusoikeiksia hakevien eläinlääkärien koulutukseen. Kolme eläinlääkäriä taitteli Sansan molempia polvia vaikka kuinka kauan. Ainoa hyvä puoli Sansan mielestä asiassa oli saadut rapsutukset ja muutama namipala. Lopulta saatiin myös oikea ortopedi katsomaan ne polvet ja kertomaan että ihan oikeassa olivat myös koulutettavat eli polvet olivat selkeät 0/0. Saatiin siis myös ihan virallinen tulos Kennelliittoon. Kivahan se oli kuulla, joskin en kyllä uskonutkaan, että Sansalla siellä mitään olisi.
Nyt jatketaan kurjalla linjalla vielä hetkinen. Maanantaina päästään varmaan hakuilemaan : )
tiistai 2. huhtikuuta 2013
Pääsiäisen kultapossu
Pääsiäinen aloitettiin perjantaina mukavilla tokotreeneillä sukulaisten kanssa. Sansa teki vähän kaikkea kivaa ja pientä. Ainoa, mikä tuotti ongelmia oli liikkeestä maahanmeno, Sansa jäi aina vaan seisomaan. Muutenkin oli mukavaa nähdä Sansan sukulaisia treenaamassa. Kotona otettiin sitten vielä niitä maahanmenoja muutamia.
Lauantaina olinkin sitten aamusta alkaen ihan hermona. Jopa niin, että kaupassa pudotin pilttipurkin lattialle... Iltapäivällä suunnattiin siis debytoimaan tokon alokasluokassa. Sansa oli kivan oloinen kisapaikalla ja muutenkin oli kivaa olla sen kanssa siellä. Tuli ihan sellainen me-fiilis.
Liikkeet tehtiin sääntökirjan järjestyksessä:
Luoksepäästävyys 10 Mainiota. Sansa oli jopa sen oloinen, että siitä olisi ollut mukavaa kiivetä miestuomarin syliin.
Paikkamakuu 8 Sansalle sattui moka. Meni ihan kauniisti maahan ekasta käskystä, mutta paikka käskystä nousikin ensin ylös ja sitten mun automaattisesti tulleesta käsiavusta samantien takas alas. Ja pysyi hyvin vaikka häiriötä oli kohtalaisesti ja yksi koira rivistä painelikin omistajansa luokse. Totuttuun tapaan vilkuili kyllä aika paljon.
Seuraaminen kytkettynä 10 Vähän otti liikkuristä häiriötä ja edisti aika törkeästi. Asenne kuitenkin kiva, mikä on tässä vaiheessa tärkeintä.
Seuraaminen taluttimetta 8,5 Kannattiko treenata niitä maahanmenoja... Teki siis yhden perusasennon maahanmenoksi. Taas aika rumaa edistämistä, painamista ja poikittamista, mutta asenne kiva : )
Liikkeestä maahanmeno 10 Itseltä ruma käsiapu ja Sansa vilkuili ja seuraamisessa edisti.
Luoksetulo 10 Huoh. Mitä mä teen tälle hitaudelle... Sansa vaan vaihtaa raville, vaikka tekisin mitä. Ja kaiken lisäksi jäi sitten vielä inasen vinoonkin.
Liikkeestä seisominen 0 Meidän bravuuri meni maahanmenoksi... Vaikutti varmaan että palkkasin niitä tosiaan paljon perjantaina ja kun ei ole Sansalla vielä kokemusta niin palkattomuuden jatkuessa päätti sitten tarjota maahanmenoa kun siitä eilenkin sai superpalkkaa. Oma käsky oli myös jotenkin superterävä.
Estehyppy 10 Tämä meni tosi hyvin : ) Just niinkun ollaan harjoiteltukin.
Kokonaisvaikutus 10 En oikeastaan muista, mitä tuomari sanoi...
Kokonaisuutena 168p ALO1. Vähän tuntui siltä, ettei ehkä oltaisi sitä ykköstä vielä ansaittu, mutta toki mielellään nyt siirrytään treenaamaan ylempiä luokkia, ei ole mitään tarvetta mennä uudestaan alokkaaseen.
Tässä on myös Tiinan kuvaama video meidän kokeesta http://www.youtube.com/watch?v=y-_Th0a0GMM&feature=youtu.be Videolta huomasin, että vähän alkoi Sansan vire laskea loppua kohden, mikä varmaan laitetaan ihan kokemattomuuden piikkiin. Ja tietysti kun itseä harmitti se seisomisen epäonnistuminen, niin Sansa sen huomasi. Kokonaisuutena siis voin todeta, että vähän liian aikaisin mentiin, mutta harjoitukset jatkuu ja vaikken osaamiseen ja itseeni ollutkaan kovin tyytyväinen niin Sansa oli aivan super <3 Maailman paras. Kokoajan tuntui siltä, että voin luottaa koiraan, mikä oli ihan mahtava tunne. Belgin kanssa tottui siihen, että aina piti vähän pohtia, että keksiikö se jotain supertyhmää.
Pääsiäisen touhut jatkui sunnuntaina käynnillä mummolassa ja sitten maanantaina agilityseminaarilla. Saatiin ratapiirrustus etukäteen ja fiilis oli aika epätoivoinen. Tuntui ettei selvitä mitenkään. Vielä rataantutustumisessakin oli todella ikävä olo. Kouluttajasta tykkäsin kuitenkin tosi paljon, kannusti yrittämään ja vaikka olinkin ihan aloittelija, niin osasi antaa mulle sopivia vinkkejä. Käytiin ihan minipätkissä rataa läpi ja saatiin niitä onnistumisiakin. Sansasta olin taas kyllä niin ylpeä. Vaikka mä mokailinkin sata toistoa niin Sansa jaksoi yrittää ja oli jotenkin tosi kivan oloinen täälläkin. Seminaarin jälkeen oli agilityinnostus ihan katossa (josta se sitten tän päivän agitreenien jälkeen katosi maanrakoon) Oli myös mahtavaa nähdä lisää sukulaisia. Erityisesti Peli-siskoa, jota en ole nähnyt sitten pentulaatikon.
Eilen kun tulin junassa kotiin myöhään illalla niin melkein itketti kun tajusin, että mulla on vaan yksinkertaisesti maailman paras koira. Sansa on kaikkea sitä, mitä oon koskaan halunnut ja jopa enemmän.
Lauantaina olinkin sitten aamusta alkaen ihan hermona. Jopa niin, että kaupassa pudotin pilttipurkin lattialle... Iltapäivällä suunnattiin siis debytoimaan tokon alokasluokassa. Sansa oli kivan oloinen kisapaikalla ja muutenkin oli kivaa olla sen kanssa siellä. Tuli ihan sellainen me-fiilis.
Liikkeet tehtiin sääntökirjan järjestyksessä:
Luoksepäästävyys 10 Mainiota. Sansa oli jopa sen oloinen, että siitä olisi ollut mukavaa kiivetä miestuomarin syliin.
Paikkamakuu 8 Sansalle sattui moka. Meni ihan kauniisti maahan ekasta käskystä, mutta paikka käskystä nousikin ensin ylös ja sitten mun automaattisesti tulleesta käsiavusta samantien takas alas. Ja pysyi hyvin vaikka häiriötä oli kohtalaisesti ja yksi koira rivistä painelikin omistajansa luokse. Totuttuun tapaan vilkuili kyllä aika paljon.
Seuraaminen kytkettynä 10 Vähän otti liikkuristä häiriötä ja edisti aika törkeästi. Asenne kuitenkin kiva, mikä on tässä vaiheessa tärkeintä.
Seuraaminen taluttimetta 8,5 Kannattiko treenata niitä maahanmenoja... Teki siis yhden perusasennon maahanmenoksi. Taas aika rumaa edistämistä, painamista ja poikittamista, mutta asenne kiva : )
Liikkeestä maahanmeno 10 Itseltä ruma käsiapu ja Sansa vilkuili ja seuraamisessa edisti.
Luoksetulo 10 Huoh. Mitä mä teen tälle hitaudelle... Sansa vaan vaihtaa raville, vaikka tekisin mitä. Ja kaiken lisäksi jäi sitten vielä inasen vinoonkin.
Liikkeestä seisominen 0 Meidän bravuuri meni maahanmenoksi... Vaikutti varmaan että palkkasin niitä tosiaan paljon perjantaina ja kun ei ole Sansalla vielä kokemusta niin palkattomuuden jatkuessa päätti sitten tarjota maahanmenoa kun siitä eilenkin sai superpalkkaa. Oma käsky oli myös jotenkin superterävä.
Estehyppy 10 Tämä meni tosi hyvin : ) Just niinkun ollaan harjoiteltukin.
Kokonaisvaikutus 10 En oikeastaan muista, mitä tuomari sanoi...
Kokonaisuutena 168p ALO1. Vähän tuntui siltä, ettei ehkä oltaisi sitä ykköstä vielä ansaittu, mutta toki mielellään nyt siirrytään treenaamaan ylempiä luokkia, ei ole mitään tarvetta mennä uudestaan alokkaaseen.
Tässä on myös Tiinan kuvaama video meidän kokeesta http://www.youtube.com/watch?v=y-_Th0a0GMM&feature=youtu.be Videolta huomasin, että vähän alkoi Sansan vire laskea loppua kohden, mikä varmaan laitetaan ihan kokemattomuuden piikkiin. Ja tietysti kun itseä harmitti se seisomisen epäonnistuminen, niin Sansa sen huomasi. Kokonaisuutena siis voin todeta, että vähän liian aikaisin mentiin, mutta harjoitukset jatkuu ja vaikken osaamiseen ja itseeni ollutkaan kovin tyytyväinen niin Sansa oli aivan super <3 Maailman paras. Kokoajan tuntui siltä, että voin luottaa koiraan, mikä oli ihan mahtava tunne. Belgin kanssa tottui siihen, että aina piti vähän pohtia, että keksiikö se jotain supertyhmää.
Pääsiäisen touhut jatkui sunnuntaina käynnillä mummolassa ja sitten maanantaina agilityseminaarilla. Saatiin ratapiirrustus etukäteen ja fiilis oli aika epätoivoinen. Tuntui ettei selvitä mitenkään. Vielä rataantutustumisessakin oli todella ikävä olo. Kouluttajasta tykkäsin kuitenkin tosi paljon, kannusti yrittämään ja vaikka olinkin ihan aloittelija, niin osasi antaa mulle sopivia vinkkejä. Käytiin ihan minipätkissä rataa läpi ja saatiin niitä onnistumisiakin. Sansasta olin taas kyllä niin ylpeä. Vaikka mä mokailinkin sata toistoa niin Sansa jaksoi yrittää ja oli jotenkin tosi kivan oloinen täälläkin. Seminaarin jälkeen oli agilityinnostus ihan katossa (josta se sitten tän päivän agitreenien jälkeen katosi maanrakoon) Oli myös mahtavaa nähdä lisää sukulaisia. Erityisesti Peli-siskoa, jota en ole nähnyt sitten pentulaatikon.
Eilen kun tulin junassa kotiin myöhään illalla niin melkein itketti kun tajusin, että mulla on vaan yksinkertaisesti maailman paras koira. Sansa on kaikkea sitä, mitä oon koskaan halunnut ja jopa enemmän.
keskiviikko 27. maaliskuuta 2013
Videosaastetta
Sansa on ollut hyvin onnellinen pieni bordercollie. Viikonloppuna treenattiin kumpanakin päivänä haun ilmaisua. Lauantaina otettiin vähän liian iso harppaus kun oli ensimmäistä kertaa umppareita ja Sansan piti kaivaa rullaa umpparista. Sansa jäi vain tuijottamaan piiloa. Hyvää oli kuitenkin se, ettei se tullut piiloilta pois. Sunnuntaina otettiin uudelleen umppareita ja nyt rulla oli näkyvillä. Ilmeisen helpottuneena Sansa tarrasi kiinni rulliin ja homma pelitti muutenkin hienosti. Valepiilo tuotti pienelle vähän ongelmia. Vaikka löysikin uko ilman apuja niin silti näytölle vei mut sille valepiilolle... Tästä treenistä on videosaastetta täällä http://www.youtube.com/watch?v=n4QWCheNlDQ&feature=youtu.be
Sunnuntaina jäätiin ilmaisutreenien jälkeen treenaamaan tokoa. Sansa teki mukavasti. Seuraamisessa se edistää, mutta sille ei nyt mitään graavia tehdä ennen lauantain koetta. Luoksetulossa vauhtia oli hyvin. Jäävät toimi myös. Paikkamakuu oli totuttua hieman levotonta, mutta onneksi hiljaista menoa.
Maanantaina kävin itse hakemassa Väinö-belgin kotoa hoitoon, millä välin Sansa viihdytti parasta kaveriaan Simbaa. Kuvia löytyy täältä http://simbatreenaa.weebly.com/1/post/2013/03/me-and-my-best-friend-sansa.html
Tiistaina oli aksapäivä. Debytoitiin ensin mölliaksassa putkiradalla. Olin ennen starttia ihan varma, että Sansa syöksyy tuhanteen väärään putkeen, mutta todellisuudessa se olikin jotenkin hitaan oloinen ja katsoi mua joka välissä.. Yhdessä putkessa se kääntyi, kun itse käännyin nopeasti pois. Videosaaste täällä http://www.youtube.com/watch?v=rSvIdqnBYE0&feature=youtu.be
Tänään käytiin aamulla lenkillä koiralauman kanssa. Mukana olivat bc:t Sara ja Step, sekä luottokaveri Simba ja hoitokoira Väinö. Sansalla oli kurjaa kun Simba leikkikin Väinön kanssa ja pikkutyttö jäi isojen poikien leikissä täysin kolmanneksi pyöräksi. Juostua kumminkin tuli ja sää oli kaunis. Tässä videosaastetta leikistä (höystettynä meidän hölinällä) http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=JRObRBNu0jI Illalla käytiin vielä Oili Huotarin tokoluennolla, mikä ei ehkä tehnyt Sansaa kovin onnelliseksi, mutta ehkä vastaisuudessa kun pääsen toteuttamaan saatuja ajatuksia : )
Sunnuntaina jäätiin ilmaisutreenien jälkeen treenaamaan tokoa. Sansa teki mukavasti. Seuraamisessa se edistää, mutta sille ei nyt mitään graavia tehdä ennen lauantain koetta. Luoksetulossa vauhtia oli hyvin. Jäävät toimi myös. Paikkamakuu oli totuttua hieman levotonta, mutta onneksi hiljaista menoa.
Maanantaina kävin itse hakemassa Väinö-belgin kotoa hoitoon, millä välin Sansa viihdytti parasta kaveriaan Simbaa. Kuvia löytyy täältä http://simbatreenaa.weebly.com/1/post/2013/03/me-and-my-best-friend-sansa.html
Tiistaina oli aksapäivä. Debytoitiin ensin mölliaksassa putkiradalla. Olin ennen starttia ihan varma, että Sansa syöksyy tuhanteen väärään putkeen, mutta todellisuudessa se olikin jotenkin hitaan oloinen ja katsoi mua joka välissä.. Yhdessä putkessa se kääntyi, kun itse käännyin nopeasti pois. Videosaaste täällä http://www.youtube.com/watch?v=rSvIdqnBYE0&feature=youtu.be
Tänään käytiin aamulla lenkillä koiralauman kanssa. Mukana olivat bc:t Sara ja Step, sekä luottokaveri Simba ja hoitokoira Väinö. Sansalla oli kurjaa kun Simba leikkikin Väinön kanssa ja pikkutyttö jäi isojen poikien leikissä täysin kolmanneksi pyöräksi. Juostua kumminkin tuli ja sää oli kaunis. Tässä videosaastetta leikistä (höystettynä meidän hölinällä) http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=JRObRBNu0jI Illalla käytiin vielä Oili Huotarin tokoluennolla, mikä ei ehkä tehnyt Sansaa kovin onnelliseksi, mutta ehkä vastaisuudessa kun pääsen toteuttamaan saatuja ajatuksia : )
maanantai 18. maaliskuuta 2013
Vapaa viikonloppu
Kävin mielenkiintoisen keskustelun vapaan viikonlopun käsitteestä lauantaina. Mulle käsistys vapaa viikonloppu tarkoittaa sitä, ettei tarvitse mennä töihin ja saa nukkua omassa sängyssä : ) Ja voin kertoa, että tälläisiä sattuu vain muutaman kerran vuodessa.
Mutta siis nyt sellainen meille suotiin ja me käytettiin ihanan aurinkoinen sää hyödyksemme : )
Lauantaina oltiin kuokkimassa hakutreeneissä. Oli kyllä opettavasta nähdä erilaisia koiria ja eri koulutusvaiheessa olevia koiria. Ihanaa oli viettää aamupäivä auringossa ulkona ja koirien kanssa. Sansa teki parkkiksella neljä ilmaisua irtorullalla. Pyysin sitä nyt suoraan sivulle rullan kanssa ja toimi hyvin. Pari kertaa pudotti rullan siihen sivulle, mutta se ei oo ongelma. Muutenkin toimi hyvin. Vieras paikka tai vieraat maalimiehet ei olleen ongelma. Tokon palkattomuustreeni on tuonut vaan mukanaan taas lelun omimisongelmaa, mutta ratkaisuna tähän on vaan leikkimiseen panostaminen. Sansa leikkii kyllä ihmisenkin kanssa, kunhan ihminen vaan on aktiivinen.
Sunnuntaina oltiin sitten vaan pitkällä lenkillä Sansan parhaan kaverin Simba-labbiksen kanssa ja voin kyllä sanoa, että sielu lepäsi kun ihanassa aurinkoisessa aamussa katseltiin kun 2h koirat juoksivat, leikkivät ja painivat lumihangessa. Lopuksi päättivät vielä leikkia Simban hihnalla, josta Emma nappasi videopätkän http://www.youtube.com/watch?v=U4kdFTa3ysM&feature=player_embedded
Näiden lisäksi viikonloppuun mahtui kasa kouluhommia, partiohommia, hoitokoira, yhdet tuparit ja käynti Heurekan Body Worlds näyttelyssä.
Mutta siis nyt sellainen meille suotiin ja me käytettiin ihanan aurinkoinen sää hyödyksemme : )
Lauantaina oltiin kuokkimassa hakutreeneissä. Oli kyllä opettavasta nähdä erilaisia koiria ja eri koulutusvaiheessa olevia koiria. Ihanaa oli viettää aamupäivä auringossa ulkona ja koirien kanssa. Sansa teki parkkiksella neljä ilmaisua irtorullalla. Pyysin sitä nyt suoraan sivulle rullan kanssa ja toimi hyvin. Pari kertaa pudotti rullan siihen sivulle, mutta se ei oo ongelma. Muutenkin toimi hyvin. Vieras paikka tai vieraat maalimiehet ei olleen ongelma. Tokon palkattomuustreeni on tuonut vaan mukanaan taas lelun omimisongelmaa, mutta ratkaisuna tähän on vaan leikkimiseen panostaminen. Sansa leikkii kyllä ihmisenkin kanssa, kunhan ihminen vaan on aktiivinen.
Sunnuntaina oltiin sitten vaan pitkällä lenkillä Sansan parhaan kaverin Simba-labbiksen kanssa ja voin kyllä sanoa, että sielu lepäsi kun ihanassa aurinkoisessa aamussa katseltiin kun 2h koirat juoksivat, leikkivät ja painivat lumihangessa. Lopuksi päättivät vielä leikkia Simban hihnalla, josta Emma nappasi videopätkän http://www.youtube.com/watch?v=U4kdFTa3ysM&feature=player_embedded
Näiden lisäksi viikonloppuun mahtui kasa kouluhommia, partiohommia, hoitokoira, yhdet tuparit ja käynti Heurekan Body Worlds näyttelyssä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)