Katsaus vuoteen 2013 ja tavoitteita vuodelle 2014

Vuodelle 2013 oli listannut seuraavanlaisia tavoitteita:

1. Ensi uutena vuotena olen edelleen sitä mieltä, että mulla on maailman ihanin koira.

• Kyllä, onhan mun pieni ipanapani vaan niin ihana <3

2. Sansa saisi viettää vuoden terveenä ilman suurempia tapaturmia. Tämä voi osoittautua vaikeimmaksi itsesuojeluvaiston puutteen vuoksi... Luusto käydään kuvauttamassa keväällä/alkukesästä.

• Suhteellisen terveenä on pysytty, yhdellä tassuhaavalla ja yhdellä äkäisellä mahapöpöllä on selvitty. Luusto kuvautettiin keväällä ja hyvältähän se näytti. Uudestaan kuvattiin tutkimusprojektissa polvet ja lonkat nyt joulukuussa ja niistä tuloksia odotellaan.

3. Tokosta ALO1-tulos ja hyväksytty BH

• Saatiin tokosta ALO1 ja jopa ylitettiin itsemme AVO1. BH käytiin myös tekemässä.

4. Treenataan agilityä säännöllisesti. Käydään möllikisoissa.

• Suhteellisen säännöllistä on treenailu ollut kesän taukoa lukuunottamatta. Edistystäkin on tullut huimasti ja tästä kiitosta erityisesti Markolle ja Emmille. Muutamissa möllikisoissa käytiin ja virallisiinkin kilpailuviettinen omistaja ipanapan vei ja 15 startilla saatiin jopa yksi nolla!

5. Kesäkaudella treenataan jälkeä ja hakua säännöllisesti kuukauden katkoa lukuunottamatta. Haussa saadaan ilmaisu valmiiksi. Jäljellä kepit opetettua.

• Haun osalta tavoite täyttyi ja melkein ylittyikin, koska kesäkaudelle treenejä kertyi noin 50. Ilmaisu saatiin irtorullavaiheeseen, johon se tahallaan jätettiin.
• Jäljen osalta jäättin kyllä tavoitteesta sillä kaudelle kertyi ihan yhden käden sormilla laskettava määrä jälkiä, kepit kyllä nousi niilläkin kohtuullisen varmasti

6. Jos jaksan niin koitetaan käydä metsästämässä loppukesällä näyttelystä sitä H:ta, mä haluaisin juhlia mahdollista valioitumista kokeessa, en myöhemmin näyttelykehässä : )

• Yhteen näyttelyyn ilmoitin Sansan, mutta oman poissaoloni ajaksi, ja pienen arastelun ja "ruman" koiran takia HYL. Ensi vuonna uudestaan, prk...

7. Vietetään koko vuosi nauttien toistemme seurasta.

• Näin me on tehty!

Vuonna 2014 tavoitellaan seuraavia:
1. Koitetaan tänäkin vuonna nauttia elämän riemusta ja pysyä terveinä.
2. Tokossa opetellaan isojen tyttöjen liikkeitä ja startataan voittajassa. Toivotaan VOI1 ja ehkä mahdollista starttia EVL:ssä. Halutaan oppia myös rentoutta kisoihin.
3. Agilityssä jatketaan treenamista ja toivottavasti kehittymistä. Tavoitteena nousta kakkosiin.
4. PK-puolella tavoitteena on se kisastartti. HK1 olisi aikas kiva, jos saadaan jatkettua aktiivista treenaamista niin loppukaudesta HK2 ei olisi mitenkään mahdoton. Mahdollisesti voisi miettiä myös joko jälkikisoja tai etsintäkoetta. Mutta ensisijaisesti tänäkin vuonna vietetään hauskoja metsätreenejä.
5. Kai se näyttely H:n metsästys jatkukoon ainakin yhdellä näyttelyllä.
6. Jatketaan Sansan kehonhallinnan kehittämistä ja kropan huoltoa temppujen, Doboilun ja säännöllisten fyssarikäyntien merkeissä.
7. Meidän kausi varmaan katkeaa jo syksyllä mun klinikkavuoteeni ja mahdollisiin mini-ipananpoihin : ) Sansalla siis tavoitteena olla jalostuskoira-ainesta ja pyöräyttää maailmaan terveitä ja ihania harrastuskoiran alkuja.

Joulunviettoon

Eipä olla ihan hirveästi joulukuussa treenailtu. Toki jotain pientä on tullut puuhattua, mutta alkaa kyllä ainakin ohjaaja olla kunnollisen joululoman tarpeessa. Tässä siis meidän jouluntervehdys ja palaillaan taas jossain vaiheessa varmaankin tämän vuoden tavoitteisiin ja mietitään tavoitteet ensi vuodelle.

Yllätysviikko

Tällä viikolla on Ipanapa yllättänyt emäntänsä positiivisesti moneen kertaan.

Tiistaina oltiin hakuilemassa raunioradalla. Otettiin siis lähinnä umppareiden ilmaisua ja vaikeita piiloja muuten. Aika pätevä oli Sansa-eläin. Hyvin seurasi nenäänsä kummiin piiloihin ja ilmaisut toimi. Tosin taas oli rullantuonneissa ongelmaa. Tähän saatiin vinkki, että ehkä Sansalla vain on niin kiire näytölle, ettei se halua kääntää selkäänsä. Tiedä sitten. Mutta toisaalta Sansa juoksee usein oikealta mun ohi, joten koitetaan varmaan vielä vähän sekoittaa pakkaa ja opettaa oikealta kierto vasemmalle sivulle. Treenien jälkeen päästettiin koirat tutkimaan raunioita ja Sansa treenikaverin sanoin näytti Linnanmäelle päässeeltä lapselta pomppiessaan ja kiipeillessään siellä. Liukkaan muovisen putken päällä on hyvä taiteilla ja ihan hyvin metallilevylle voi hypätä korkealta.

Keskiviikkona oltiin koulun koirakerhon järjestämällä retkellä Hyvinkään koirakylpylään. Sansahan ei ensimmäisenä kesänä suostunut lähellekään vettä ja tänä kesänä sain sen juhannuksena uimaan juurin ja juuri. Odotukset eivät siis olleet kovin suuret, mutta Sansa päättikin yllättää mut. Yhden kerran uimaopettajan ja pelastusliivien kanssa menon jälkeen uiminen olikin kivaa ja loppuvuorosta ei tarvittu enää pelastusliivejä eikä edes lelua kun bc rakastui uimiseen. Hyvä homma sillä uiminen on niin hyvää liikuntaa urheilukoiralle.

Tänään kisattiin taas aksaa ja tänään mun keskittyminen ja Sansan taidot riittivät ensimmäisellä radalla voittonollan arvoisesti. Oli aika magee fiilis : ) Ensimmäinen LUVA! Palkinnoksi saatiin ihana punkkipehmolelu. Toisella radalla ei enää riittänyt mun keskittyminen... Erittäin kaoottinen HYL. Tässä video ensimmäisestä radasta http://www.youtube.com/watch?v=DyvW8IQ7aJ4&feature=youtu.be Kiitos Markolle kuvaamisesta ja tsempityksistä!

Nyt jäädään varmaan hausta ja aksakisoista tauolle. Hakua saatetaan tehdä talvella pari kertaa ja aksaa kisataan lisää ensi vuoden puolella. Tokossa jatketaan voittajaluokan liikkeiden opiskelua hiljakseen.

Syyspimentoa

Niin ulkona kuin blogissakin on ollut hiljaista ja pimeää. Treenattu on kuitenkin ja kisattukin.

Hakua ollaan nyt tehty vain kerran viikossa ja painopisteenä on olleet suorat pistot ja näytöt. Etenevien ja tyhjien harjoittelu toi mukanaan aikamoista oikomista pistoihin, joten nyt on niitä taas suoristettu. Muutaman kerran olen sanonut jopa aika pahasti ja oppi näyttää onneksi menevän perille, sillä uusitut pistot on olleet kauniita : ) Näytöissä on vaihtelevasti treenattu mun vetämistä piilolle, joka on osoittautunut aikamoiseksi extremelajiksi (kovaa vetävä koira, kumisaappaat ja märkä kallio huutavat kallonmurtumaa). Toistaiseksi on selvitty yhdellä raapaleella naamassa ja ruhjeisella polvella. Aika hyvin on jo saatu vauhtia hidastettuakin.

Aksassa on kisattu nyt 11 starttia ja tuloksena 4xHYL, 4x10 ja 3x5. Virheet on olleet vaihtelevia: hyllyt on saatu kaikki vääristä esteistä, kieltoja, keppivirheitä, keinuvirhe, rengasvirhe, 2xrima. Näistä keppivirheitä on sattunut eniten 4kpl. Viime kisoissa saatiin kuitenkin molemmille radoille virheettömät kepit. Omia ohjausvirheitähän lähes kaikki ovat olleet, joten jatketaan yrittämistä. 4 starttia olisi vielä tälle vuodelle. Treenit on menneet aika vaihtelevasti. Välillä onnistuu vaikeammatkin jutut ja välillä ihan perus valsseissakin olisi parannettavaa. Kivaa on kuitenkin molemmilla ollut ja se onkin meille erityisesti tämän lajin tarkoitus. Toki muidenkin, mutta erityisesti aksan.

Tokossa on treenattu aika säännöllisesti, mutta vähän tuli silti nopeasti AVO-kisa. Palkattomuustreenit jäi pitkälti tekemättä. Nyt otetaankin rauhassa ja hiotaan VOI-kuntoon. Tavoitteena olisi kisata sitten loppukeväästä voittajassa. Liikkeistä on kaikista jo palasia, mutta erityisesti nyt pitää saada myös kokonaisuuden treenausta mukaan. Jos saan luvan käyttää joululahjarahat niin pyritään kevääksi voittajaan tähtäävään tokoryhmään. Pitää myös kiinnittää omiin liikkeisiin huomiota. käytän tosi paljon pieniä käsiapuja, jotka pitäis karsia pois.

AVO-kisassa ennen meidän vuoroa mulla oli Sansa tosi pitkään vaan hengailemassa. Paikkamakuuseen toimi vielä hyvin, mutta en jotenkin saanut sitä kovin sähäkäksi ennen yksilösuorituksia. Päällään oleva valeraskaus ja kokonaisuustreenin puute varmaan myös vaikuttivat siihen, että Sansa tuntui kehässä tahmaiselta. Kovin tyytyväinen olin silti pieneen.

Paikkamakuu: 10. Ei olleet ihan yhtä säpäkät makuu ja nousu kuin yleensä, mutta muuten aika pro. Kehän laidalla ollut kaveri sanoi, että käänsi pari kertaa rauhassa katsetta ja kerran liikutti etutassua ihan vähän.
Seuraaminen: 8. Tahmea. Edisti inasen ja oikealle käännös vähän levähti. Yhdessä perusasennossa jätti perseen vähän ilmaan.
Liikkeestä maahan: 10. Tämä oli aikas hyvä. Vähän vilkuili maatessaan.
Luoksetulo: 8,5. Vilkuili jätössä ja teki huonon ja hitaan stopin. Laukkasi kuitenkin lopussa : ) Vino perusasento.
Seisominen: 0. Istui. Ei vissiin vaan erota vielä käskyjä tarpeeksi hyvin. Tekee välillä treenissäkin virheitä ja pienessä paineessa tuolla ei kuuntele. Harmi silti.
Nouto: 10. Tätä en uskonut koskaan kyseisestä liikkeestä saavamme, joten : ) Teki myös hienon perusasennon loppuun.
Kaukot: 8,5. Jännityksessä unohdin viritellä, eikä noussut ekalla, mutta muuten aika kivat.
Hyppy: 9. Jäi vähän pohtimaan, mutta muuten hyvä.
Kokonaisvaikutus: 9.

Yhteensä siis juuri ja juuri AVO1 164p. oltiin vielä toisia luokassa, kun oli pieni luokka, eikä mikään pisteautomaatti tuomari. saatiin siis kyllä omasta mielestäni ansaitut pisteet. Käsiavuista olisi voinut vähentää vielä lisää.

Taas uusi kisakirja

Viime keskiviikkona ostettiin taas uusi kisakirja, kun oltiin BH-kokeessa. Saatiin viimeinen numero, joten ehdin muiden suorituksia katsella hyvän aikaa. Tuomari vaikutti aika löysältä ja aika mieenkiintoisillakin pääsi läpi. Sää oli mukavan syksyinen vesisateineen. Sansa oli mukavan oloinen autosta otettaessa. Me mentiin ensin paikallamakuuseen. Voi miten surkean näköinen Sansa oli kun kävin sen hakemassa. Korvat olivat suoraan sivulle ja niiden päistä valui vettä... Omat liikkeet alkoi vähän huonosti kun pari ei meinannut saada omaa koiraansa maahan ja käytti varmaan 6 käskyä. Sansa vähän tästä hämmentyi, muttei kuitenkaan mennyt maahan. Ensimmäinen suora remmissä seuraamista oli kuitenkin vähän kökkö. Loput seuraamiset oli hyvää, vapaana seuraamiseen olin erittäin tyytyväinen. Muutenkin loppu sujui mallikkaasti ja arvosteluna saatiin kaikesta erinomainen. Kaupunkiosuus oli erittäin lyhyt ja siitäkin siis läpi. Tuloksena hyväksytty BH.

Torstaina treenattiin hakua ja otettiin pieni mielenkohotustreeni, joka toimi hienosti : ) Eilen hakuiltiin sitten taas kunnolla ja saatiin hyvä treeni yhdellä tyhjällä. Vähän on tullut oikomista pistoihin, joten pitää varmaan tehdä taas joku treeni pelkkiä suoria. Eilen otettiin mys esineruutua. Vähän oli taas malttamattomuutta esineen paikallistamisessa, mutta muuten hyvä. Nosti jopa aika vaikeassa paikassa olleen takaesineen. Haetutin 2/3, koska teki hyvin töitä ja toi sen vaikean. Ruutu oli vähän vajaa leveydeltään (30m).

Perjantaina käytiin tokoilemassa ja saatiin ihan seuraakin. Tehtiin paikkamakuu piilossa 4min. Kävin 2min kohdalla palkkaamassa. Oli ilmeisesti ollut nätisti. Sitten ahnehdin ja tehtiin tunnaria. Mielentila oli väärä ja kun jouduin korjaamaan niin epävarmuus iski. No saatiin sitten lopussa tehtyä ihan oman piilotuksia onnistuneesti. Tehtiin myös vähän seuraamista, luoksetulon stoppeja, kaukoja, metallinoutoa... Seuraaminen oli kivaa. Luoksetulon stoppi valuu edelleen, mutta valukoot, en halua, että vauhti kärsii. Kaukotkin oli aika vaikeat korkeassa vireessä, muttä näissä sain sitten keskittymään. Metallinouto oli magee. Katseltiin ensin Simban noutoja. Sit mentiin lujaa ja käytettiin myös aksaputkea kiihdyttimenä. Tosi hienoja : ) Kokeiltiin myös AVO-hyppyä, joka toimi ihan ok. Ja lopuksi kokeiltiin myös metristä ja mentiin hyvällä asenteella yli keskittyen. Kerran takajalat hipaisivat estettä.

Lauantaina kisattiin aksaa 3 starttia Lempäälässä. Ekalla hyppyradalla hyllytettiin väärään putkenpäähän, aksaradoilta saatiin molemmilta kymppi. Ekalta niistä rengas ja rima. Toiselta kielto ja kepit. Hyvää oli taas paljon: lähdössä pysyttiin, rengas onnistui 2 radalla, kepit myös 2 radalla, sain tehtyä persjätön radalle ja tärkeimpänä kaikista meillä oli kivaa : ) Treenattavaakin riittää: peruskäännökset, estehakuisuus (hypyt)... Mut vasta nyt voin sanoa tuleeni aksakärpäsen puraisemaksi.

Kuten kaikesta voi päätellä niin me nautitaan aktiivesta treenisyksystä. Onnea on treeneistä väsynyt bordercollie kainalossa, kaakaomuki ja hyvä kirja.

Tyhjää

Haussa on edetty ainakin omistajalle henkisesti iso askel ja ensimmäiset tarkoituksella tehdyt tyhjät on takanapäin. Otettiin vielä toinen kuljetustreeni ja sitten ensimmäinen tyhjän sisältänyt treeni. Ensimmäinen tyhjä oli ihan ok pisto, vähän ehti Sansa palata alueella taaksepäin ennen kuin ehdin huutaa sen pois. Tähän väliin tehtiin yksi perustreeni. Ja sitten taas niitä tyhjiä. Eilisessä treenissä tuli siis oikean tyhjän lisäksi myös vahinko-tyhjä. Vähän meinasi usko loppua Sansalta, että teenkö nyt ollenkaan oikein kun ketään ei mistään löydy. Onneksi olin oletetun tyhjän jälkeen pyytänyt jäniksen ja paremmassa paikassa se ei olisi voinut olla. Sansa tuli täydelliseltä tyhjältä pois ja lähti vähän epävarmasti. Kiihdytti kuitenkin vauhtiin, josta sai sitten palkaksi sen jäniksen. Muutenkin oli jotenkin vaikean oloinen treeni, mutta hienosti selvittiin loppuun asti. Pitänee nyt kuitenkin ottaa taas jotain helppoa ja kivaa väliin, jotta Sansalla säilyy se ihana itsevarmuus hakumetsässä. Sitä mä en mistään hinnasta halua menettää, en edes hienoista kisatuloksista. Hakumetsässä tuo koira vaan on parhaimmillaan: se tuntuu jotenkin kuin hymyilevän, on niin varman ja vakaan oloinen.

Eilen oli muutenkin aktiivipäivä, sillä aloitettiin aamulla aksakisoilla. Kirkkonummella kisattiin 2 starttia aksaradoilla. Harmillisesti unohdin ladata videokameran, joten näistä ei ole videota. Ensimmäinen rata oli ihan kiva, mutta olisi vaatinut pari hyvää peruskäännöstä... Yritin takaaleikkausta pussille, joka ei sitten ihan toiminut. Yksi käännös myös vähän venyi. Näistä siis kiellot, joten radalta kymppi. Hyvää tässä radassa oli virheettömät kepit ja onnistunut rengas. Toinen rata oli vähän haastavampi, mutta jotenkin meille ehkä passelimpi. Tämä meni muuten lähes täydellisesti, mutta harmillinen vitonen keinulta. Sansa kyllä hidasti ja keinu ehti laskeutua lähes kokonaan. Hyvää radassa olivat monetkin jutut, mutta maininnan voisi ansaita vaikkapa se, että tehtiin paras aika : ) Koska oltiin tosi nopeita niin sijoituttiin molemmilla radoilla ja Sansa ansaitsi itselleen paljon hakupalkkoja. Se ensimmäinen nolla oli jo aika lähellä...

Kotiläksyjä tekemässä

Kun ohjatut aksatreenit on kahden viikon välein, on yritettävä pitää kiinni omatoimitreeneistä. Kotiläksyiksi ekoista ohjatuista treeneistä saatiin ainakin jaakotus ja takaaleikkaukset. Ennestään treenilistalla oli persjätöt ja kepit. Nyt on käyty tekemässä kolme omatoimitreeniä (okei: yksi omatoimitreeni ja kaksi Emmin koutsaus-treeniä : ) Kiitos!). Ekalla kerralla väännettiin keppejä, persjättöjä ja sitä jaakotusta. Kepit sujuivat vaihtelevasti, persjätöt eivät ollenkaan ja jaakotus onnistui mahtavasti kunhan vaan ajoitin sen oikein. Toisella kerralla tehtiin edelleen niitä keppejä ja kokeiltiin myös laittaa ohjurit kahteen viimeiseen väliin. Saatiin taas onnistumisia ja epäonnistumisia. Näiden lisäksi tehtiin Emmin suunnittelemaa persjättötreeniä, joka osoitti ainakin sen, että Sansa ei todellakaan osaa näitä. Mulla myös välähti, että persjättö pitää tehdä myös todella aikaisin, ja ettei sen ole tarkoituskaan kääntää koiraa paljoa. Lopulta saatiin ihan kivojakin onnistumisia.  Tänään käytiin kolmannen kerran ja ohjelmassa olivat edelleen ne kepit, joissa virheiden määrä on laskenut! Tehtiin viimeiseksi läksyksi jääneitä takaaleikkauksia, jotka sujuivat kohtalaisesti. Pienen veivaamisen jälkeen saatiin tosi kivojakin : ) Kokeiltiin myös vielä niitä persjättöjä, jotka oli edelleen kohtalaisia, joten edellisestä treenistä oli selkeästi hyötyä. Muistuteltiin mieleen myös rengasta, joka oli pitkän tauon jälkeen unohtunut, mutta muutaman kerran jälkeen muistui Sansalle hyvin mieleen. Laiska opiskelija voi siis ainakin sanoa rehellisesti, että aksakotiläksyt on tehty : ) (Ai, mitä pitäisikö neurologiaakin lukea vai?)

Hakuilemaan on päästy kahdesti viimeisen päivityksen jälkeen. Toinen treeni meni loistavasti ja sain oikein olla ylpeä mun taitavasta hakukoirasta. Täydet umpipiilot aiheuttivat näytöllä hieman ongelmaa, mutta kyllä Sansa moiset osasi ratkaista. Toisessa treenissä vähän turhaan ahnehdin ja aloitin tyhjältä pois tulemisen harjoittelun. Tehtiin siis niin, että maalimies suorapalkkasi ja kuljetti sen jälkeen Sansaa sivurajalla. Kutsuin Sansaan ja lähetin sen vastakkaiselle puolelle. Ensimmäisellä kerralla Sansa oli jotenkin ehkä lähdössä näytölle tai ainakin kovasti takaisin samalle maalimiehelle. Toisella kertaa se lähti kyllä, mutta jäi katsomaan ja kehotuksesta jatkoi. Kolmannella pistolla homma toimi hyvin : ) Olisi ehkä ollut fiksua ottaa pari suorapalkkatreeniä enemmän ennen näitä. Toisaalta selvisihän Sansa näinkin. Huomenna otetaan toinen vastaava treeni, ja jos ensi viikolla sitten uskaltauduttaisiin ottamaan meidän ihkaensimmäinen tyhjä...

Muuten on oltu aika laiskoja. Tokoa olen treenannut sisällä jonkin verran (tunnari ja kaukot) ja esineruutua kerran lenkillä... Voinee johtua tenteistä, lisensiaatintyön tutkielmasta, päivystyksistä, töistä, mun kuumetaudista jne. Aina ei vaan ehdi ja jaksa.

Suorapalkkojen sisäänajo

Sansa päätti mukavasti aloittaa juoksunsa ollessaan hoidossa kahden uroskoiran taloudessa. Samana päivänä se oli myös murtautunut aksakisoissa ulos kevythäkistä. Ilkeä pieni narttu. No treenaamistahan juoksut vähän hidastaa, mutta ollaan me ehditty tehdä jotain.

Maanantaina korkattiin uuden ryhmän aksatreenit ja mahtavaa oli. Aika haastavaa meille, mutta ei niin vaikeaa, että olisi luovuttaminen käynyt mielessä. Selväksi tuli, että meillä on molemmilla paljon opeteltavaa. Jo nyt opittiin kuitenkin molemmat uutta ja saatiin hyviä vinkkejä omatoimiharjoitteluun. Tuli sellainen olo, että tässä ryhmässä tullaan kehittymään huimasti, jos vaan saan raahauduttua omatoimitreenaamaan tarpeeksi usein. Oli myös mahtavaa katsella itseä taitavampien menoa, siitäkin oppi niin paljon. Meille ihan ennenkäyttämättömiä ohjauksia olivat jaakotus ja poispäinkäännös.

Tänään oltiin aamulla tenttiinlukupakoilemassa hakumetsässä. Jo muutaman viikon on ajatus suorapalkkojen sisäänajosta kytenyt mielessä ja nyt saatiin se tehtyä. Suorapalkoilla palkkana oli ruokaa ja ilmaisuilla lelut. Otin suoran ilmaisulla, etenevän suorapalkalla, suoran suorapalkalla ja viimeisenä suoran ilmaisulla. Suorapalkoilla Sansa oli kuulemma vähän hämmästyneen näköinen ja kovasti yritti lelua etsiä... Suorapalkkojen jälkeen ollut suora oli kuopassa noin 35 metrissä. Tämän paikantamiseen meni Sansalta kauan, mutta ilmaisu toimi hienosti suorapalkoista huolimatta. Näytölle mentiin myös ihmereittiä... Kaikenkaikkiaan kuitenkin hyvä treeni : )

Nyt pitäisi varmaan palata takaisin tenttimateriaalin ääreen.

Treeni-iloa

Sansa on toisaalta kauhean ihanassa ja toisaalta taas kaikista pahimmassa iässä: se osaa jo paljon, mutta toisaalta taas mikään ei ole valmista. Välillä on niin masentavaa huomata, miten paljon on vielä tehtävää. Kuitenkin on niin kivaa tehdä treenisuunnitelmia kun on paljon asioita, joissa voidaan edistyä nopeastikin ja se on ihan mahtavaa. Ja tänään tuntui juuri siltä, että treenaaminen on ihanaa : )

Hakutreeneihin on päästy nyt vähän huonosti. Tällekin viikolle vain yksi treenikerta ja seuraavalle mahdollisesti myös. Maasto oli aika haastava, mutta ei se Sansaa haitannut. Lähetin sen yhdellä lähetyksellä niin jyrkkää kalliota, että se vain juuri ja juuri vauhdilla pääsi siitä ylös. Pohdin ensin, että otanko ääniavaun, mutta päätin luottaa Sansan osaamiseen ja kannatti. Tänään olisin vain voinut ihailla taitavaa koiraani. Se on kehittynyt niin paljon ihan syksyn aikana. Se lähtee yleensä suoraan ja osaa jo aika varmasti kääntyäkin oikeaan suuntaan. Treenattavaa olisi silti vaikka miten paljon: hallintaa parannettava, suorapalkat, tyhjät, kiintorulla, yliheitot?, näytölle veto, palkattomuus, umpparit, vaikeat piilot...

Tokotreenit meni ihan nappiin. Isossa häiriössä (n. 10 muuta treenaajaa samaan aikaan) aivan supermahtavaa työskentelyä. Paikkamakuussa oltiin vain 1min, mutta tämä oli superhieno : ) Ihan vähän vieläkin vilkuili, mutta häiriöön nähden ok sillä molemmat viereiset nousi. Sitten kontaktitreeniä ja seuraamista. Vähän olen testaillut, miten saisin parannettua meidän seuruun asennetta, ja niinkin yksikertainen asia kuin kehuminen, vaikuttaa olevan se ratkaiseva tekijä. Kehun Sansaa maltillisesti kun ilme on hyvä kesken seuruun. Palkkana on ensin iso sosiaalinen palkka, sitten namia ja viimeisen pätkän jälkeen sitten lelu. Leluun ei kuitenkaan käydä kiinni seuruusta, vaan vasta kunnollisen kehumisen jälkeen. Tämä toimi loistavasti! Ja ohjaaja tunsi olonsa vähän tyhmäksi...

Tokossa tehtiin myös jäävistä istumista uudella erottuvammalla käskyllä, seisomisen pysymistä, ruutua, suoraa luoksetuloa, noutoa, metskua ja kaukoja. Kouluttajalle näytettiin tunnaria. Ensimmäinen oikea tunnari liikkurointeineen. Olisi varmaan kannattanut opettaa tunnarin alku ensin... No itse tunnari kuitenkin ok. Nosti väärää, mutta palautti molemmilla kerroilla oman. Päätin nyt kuitenkin olla puuttumatta nosteluun, koska toivon sen jäävän varmuuden kautta pois. Vireen säätelyyn pitää kiinnittää huomiota myös. Epävarmuudesta kertoivat myös kapulan pieni pureskelu ja hidas palautusvauhti. Tähän siis vain megapaljon toistoja. Toivottavasti isäpuoli ahkeroi lisää kapuloita : ) Seuraavissa treeneissä tehdään varmaan kentälle useampi tunnari ja tehdään ne peräjälkeen.

Ja vaikka kaikki ovat kyllästyneitä koirani ylistämiseen, teen sen silti: Mä rakastan tuota koiraa <3 Sansan kanssa on niin kivaa ja helppoa tehdä. Meillä on mielestäni hyvä suhde ja molemmat nautitaan yhdessä tekemisestä. Sen verran voin kuitenkin todeta, että kyllä meilläkin niitä huonojakin treenejä on. Silloin ostetaan suklaata ja yritetään seuraavissa treeneissä uudestaa. Onneksi Sansa antaa helposti anteeksi.

Aksauran korkkaus

Tänään käytiin korkaamassa uusi laji eli ohjelmassa oli ensimmäiset aksakisat. Paljon on vielä treenattavaa ennen niitä nollia, mutta oli siellä jo jotain hyvääkin.

Ekalta radalta hylky. Kepeille asti päästiin jotenkin vielä, mutta viimeinen keppiväli jäi Sansalta pujottelematta ja siihen se sitten kaatui. Kun jäin miettimään hetkeksi niin Sansa oli jo tehnyt omatoimisen takaakierron, josta hylky. Loppuratakin oli aika kaoottinen sitten pituuden ylijuoksuineen ja siivekettä päin hyppäämisineen.
http://www.youtube.com/watch?v=ES1XbAxtT-8

Hyppäriltä saatiin vitonen. Oli aikamoisen vauhdikas rata ja koska en edelleenkään osaa ennakoida niin tämä tarkoitti hervottomia kaarroksia, joista yksi sitten tuli ohi esteestä. Muutenkin oli aikamoisen kaoottista...
http://www.youtube.com/watch?v=x0rF6ZsB7K0

Hyviä asioita kuitenkin mahtui mukaan myös. Sansa pysyi kauniisti lähdössä kummallakin radalla. Kummallakin radalla se myös haki kepit hyvin ja hyppärille saatiin ihan virheettömätkin kepit. Hyppärin loppusuora oli kanssa kiva. Yleensä meidän loppusuorat on olleet vähinttänkin mutkaisia ja usein on Sansa rimojakin ottanut matkaan kun katsoo mua hypätessään. Sansa myös parhaansa mukaan koitti lukea ontuvaa ohjaustani.

Treeniä siis vaan niin kyllä meillä niihin nolliinkin on joskus mahiksia. Ja sitten joskus katsellaan näitä videoita illanistujaisissa ja nauretaan makeasti : ) On vaan niin kivaa harrastaa tuon eläimen kanssa kun sen sydän pakahtuu jokainen kerta kun se pääsee jotain mun kanssa tekemään. Ja mun sydän jokainen kerta kun tuo pikkuinen eläin tekee parhaansa mua miellyttääkseen.

Tokoinnostus

Treenailut jatkuu kaikissa lajeissa ja nyt on taas tokoteltukin ihan kunnolla. Hurjaa menoa on kieltämättä ollut. Omistajaa välillä hirvittää treenimäärä, koiraa ei tunnu haittaavan. Pikemminkin Sansa tuntuu niin nauttivan treenaamisesta. Ja kotona huomaa kyllä eron. Jos ollaan kauheasti treenaamatta niin kotona Sansa kyllä pääasiassa lepää, mutta vaihtaa paikkaa useasti ja reagoi heti jos nousen tai muuta. Kunnolla treenattuna se nauttii nukkumisesta : ) Tuhisee tyytyväisenä.

Haku: Viime päivityksen jälkeen ollaan päästy 7 kertaa treenaamaan. Etenevät on alkaneet sujua ja kääntyy lähes aina oikeaan suuntaan. Joskin nyt on myös alkanut ilmenemään oikomista. Yksissä treeneissä kävi moka kun maalimiehen paikasta oli epäselvyyttä ja pistotin Sansaa monta kertaa tyhjälle alueelle (jonne se teki heti ensimmäisellä aika nätin tyhjän piston). Sansa selvästi paineistui tästä ja kun saatiin maalimiehen paikka selville niin selkeästi painetta oli. Lopulta saatiin kuitenkin todella läheltä onnistuminen ja iso palkka. Harmillinen takaiskuhan tämä oli ja harmitti tosi paljon koiran puolesta oma tyhmyys. pari treeniä tehtiin sitten helppoja suoria itsetunnon parantamiseksi ja pistojen suoristamiseksi. Ei kyllä mitään huomannut tosta paineistumisesta seuraavissa treeneissä, joten ei varmaan mitään superpeikkoja jäänyt mieleen. Seuraavia hommia olisi oikeat tyhjät ja suorapalkat.

Agility: Talveksi saatiin joka toiselle viikolle kisaavien ryhmään paikka. Toivotaan, ettei olla siellä ihan pohjamutaa. Edelliset ryhmätreenit on menneet kivasti ja ilmoitin Sansan ekoihin aksakisoihin ensi viikonlopulle. Glup. Eilen käytiin omatoimitreenaamassa kera Emman, Simban ja Taiston. Kävi selville kaksi selkeää asiaa: mä en osaa tehdä persjättöä, eikä Sansa siten lukea niitä ja ei ne kepit nyt vielä ihan valmiit ole. Sansalle oli kyllä aika vaikea se meidän radan keppikulma: avokulma suoraan putkesta. Teki jopa yhden aloitusvirheen. Mutta sitten keskenjättöjä monta... Muuten ihan ok. Rimoja tuli pari, mutta ne oli kyllä mun mokia useimmiten. Kokeilin ohjata Taistoa ja Simbaa myös. Taiston kanssa meni ihan ok, mutta Simbaa en saanut kääntymään en millään. Nyt ymmärrän mitä tarkoitetaan kun koiraa on raskas kääntää. Simba siis kääntyy hyvin, jos sitä vaan osaisi kääntää. Emma ohjasi Sansaa myös ja ison ihmetyksen toivat kontaktit, jotka on mun kanssa 98% varmat ja Emman kanssa Sansalla ei ollut aikomustakaan pysähtyä.

Esineet: Nyt ollaan päästy tavoiteeseen vähintään kerran viikkoon. Useamminkin toki voisi... Ihan hyvin on nyt sujuneet ja juoksentelua ei ole esiintynyt. Palautuksetkin on jopa parantuneet. Sunnuntaina Sansa teki hienon ruudun : ) Ruudussa oli 4 esinettä: kolme takarajalla ja yksi keskellä. Ensimmäisellä pistolla nousi toinen takakulma ja toisella keskiesine. Lopetettiin siihen. Aikaa meni 3min. (Ja olettaisin, että tähän kuului myös ensimmäisen esineen lelupalkkaus)

Toko: Mä oon saanut jostain tokoinnostusta : ) On saatu hyviä treenejä alle. PK-hyppyäkin tuli treenattua. Vähän kaikkea. Seuraamisessa on edelleen vähän kyttäilyä ilmassa. Sain kuitenkin hetken kokeilun jälkeen myös kivaa seuraamista. Palkkasin isosti ensin kehumalla hetken ja sitten vasta pallo. Ruutu on päässyt taas kunnon treeniin. Kaukoja on veivattu nyt ihan kaikkia vaihtoja. Tunnari otettiin taas kevään omanpiilotusten jälkeen treeniin. Ulkona tehtiin käpytunnaria ja tässä sain lampun välähtämään pienen bc:n päässä. Melkein näin sen. Sisällä testasin lamppua ensin hajuttomilla kapuloilla ja sitten hajustetuilla. Sansan ensimmäisen muun hajuisilla kapuloilla tehdyn tnnaritreenin otin myös videolle. (Saatin ennakkolahjana videokamera isäpuolelta. Jonka tekemiä on myös meidän tunnarikapulat. Isäpuoli <3)

http://www.youtube.com/watch?v=sKh8vt07PWg

Tänään tehtiin lisää tunnaria ja tavoitteena on nyt tehdä kaukoja ja tunnaria joka päivä, jotta saataisiin kaukohin rutiinia ja tunnariin varmuutta. Josko näillä eväillä päästäsiin voittajakisaamaan ensi keväänä : )

Treenailun makua

Nyt on päästy totaaliseen treenamisen makuun ja arki on lähtenyt käyntiin. Aamuisin kouluun ja illalla treeneihin. Ollaan me onneksi vähän muutakin ehditty tehdä.

Agility Saatiin uuteen ryhmään paikka ja nyt kerran ehditty käydä. Omatoimitreenaamassa on myös käyty ja kivalta näyttää. Omatoimitreeneissä on lähinnä keskitytty keppeihin, jotka on se viimeinen este, jonka opetus on vielä kesken. Muutaman helpon toiston jälkeen saa aina tehtyä myös keppejä radan osana, joten eiköhän ole ihan realistista, että tänä vuonna vielä startataan : ) Käytiin myös möllikisoissa todella helpolta radalta hakemassa vitonen (mun ruman ohjauksen takia rima) ja maksi möllien voitto. Osallistujiakaan ei ollut kuin kymmenkunta, mutta Sansalla on 10 sekuntia nopeampi aika kuin kenelläkään muulla : )

Haku Ollaan päästy noin 2 kertaa viikossa treenaamaan ja edistystäkin tapahtuu. Etenevät ja hallinta on olleet listalla. Sansa on selkeästi tajunnut, että suoraa mennään ja sit käännytään, mutta välillä on käännytty väärään suuntaan. Sansa on muutaman kerran käynyt luultavasti tarkistamassa edellisen piilon. Saamarin lujaa se liikkuu. Vauhti on vaan kasvanut, mutta ainakaan toistaiseksi en ole huomannut, että nenä olisi ollut silti kiinni. Ilmaisut on irtorullilla sujuneet kivasti.

Esineruutu Ei olla tehty kuin pari. Pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni ja tehdä enemmän. Omat on menneet ihan kivasti, mutta viime yhteistreeneissä vedettiin ihan pohjanoteeraus. Sansa näki kun esineitä lähdettiin viemään, mikä nosti sitä vähän liikaa. Ruudussa oli 4 esinettä ja kaikki aika takana. Sansasta ruttu oli lähinnä juoksuharjoitus. Tosi harvoin se on sillä tavalla vain juossut menemään eikä keskittynyt mihinkään. Yksi nousi suhteellisen pian, mutta toista sain pistottaa hetken. Lopetettiin sitten siihen. Valitsin myös vaikeahkoja esineitä. Treeniä vaan. Vähintään 1 ruutu viikossa.

Toko Tokoakin ollaan treenattu aika vähän. Lähinnä tehty lyhyitä asennetreenejä seuraamiseen ja omasta mielestä ne on ainakin vähän auttaneet. Enää Sansa ei mene niin matalana. Noutoon tehtiin vauhtia Jessican Myyn avustuksella kateutta hyödyntäen ja voi miten lujaa pikku bc tulikaan : ) Pitänee toistaa mahdollisuuden sattuessa. Tokoonkin ei varmaan muuta sanottavaa kuin treeniä vaan lisää. Tälle vuodelle olisi pieninä tavotteina vielä BH ja mahdollisesti AVO.

Paimennus Saatiin mahdollisuus paimennukseen Sansan sukulaisen Livin luona. Oli todella mukava päivä ja Sansakin pääsi lampaille yhteensä 5 lyhyehköä kertaa. Ensin se oli taas vähän pihalla, mutta loppua kohden se väläytteli jo ihan kivoja pätkiä. Ei paimennus varmaankaan tule meidän harrastuksissa koskaan kovin ylös nousemaan, mutta jotenkin on silti makeeta nähdä, että kyllä sillä vielä on niitä ominaisuuksia, joita rotuun on jalostettu. Ja miten hienoa olikaan "isojen" koirien työskentelyn seuraaminen isolla pellolla.

Kotona taas

Edellisen postauksen jälkeen ollaan oltu Sansan kanssa aika liikkuvaista sorttia, eikä olla viihdytty samassa paikassa kovin pitkään. Kotona on käyty lähinnä vaihtamassa tavaroita seuraavaa reissua varten. Nyt olisi kuitenkin tarkoitus enemmän tai vähemmän palata kotiin ja arkeen.

Kesä alkoi vaelluksella Muotka-tuntureille. Sansa oli mainio vaelluskoira. Seurana meillä oli siskoni Hanne ja pikkuinen Lyyli-koira. Vaelluksen jälkeen suuntasimme viettämään treenijuhannusta hakuporukalla. Kivaa oli täälläkin! Juhannuksen jälkeen minun ja Sansan tiet erosivat kun Sansa lähti viihdyttämään Hannea ja minä lähdin kohti maailman parasta partioseikkailua Benelux-maissa. Jos joku EB:läinen tänne eksyy, niin ikävä on edelleen! Kuukauden reissun jälkeen sain Sansan viikoksi takaisin. Viikkoon kuului töitä ja mökkeilyä sekä Myytin-kennelin leiri. Tosi mukavaa oli nähdä sukulaiskoiria treenimässä. Ja taas meitä vietiin kun Sansa palasi Hannelle ja minä lähdin viikoksi opettelemaan käytännön eläinlääkärintaitoja Mäntsälään. Lauantaina oltiin katsomassa palveluskoirien SM-kisoja ja tein Sansalle lupauksen, että joku päivä me vielä kisataan moisissa karkeloissa!

Sunnuntaina suuntana oli HSKP Nuorten koirien tokoringin näyttökoe. Reissujen jälkeen ja lomassa olin ehtinyt tehdä 4 tokotreeniä: yhden juhannuksena, kaksi Myytin leirillä ja yhden paniikkikorjauksen lauantaina illalla. Kesä aikana Sansan seuraamiselle on tapahtunut kummia ja se jää kyttäilemään jotakin. Noutoihin on onneksi tullut vauhtia ja muutenkin asenne seuraamista lukuunottamatta on ollut kiva. Näyttökokeessa tehtiin ensin ALO-paikkamakuu, joka meni odotusten mukaan: Sansa pysyi kiltisti, vähän vilkuili ja vaihtoi lonkalle. Yksilösuorituksissa seuraaminen meni kyttäämiseksi vaikka kuinka yritin juosta, jottei Sansa ehtisi moista tehdä. Tehtiin myös askelsiirtymät, jotka olivat kaoottiset, mutta eipä niitä ole pahemmin treenattukaan. Luoksetulo ALO tyyliin oli muuten ok, mutta kunnollinen sivulle siirtyminen vaati 2 käskyä. Nouto olikin sitten huono kun Sansa otti kapulan huolimattomasti ja pudotti sen melkein heti nostettuaan. Positiivista tässä oli se, että nosti kauniisti ilman uusintakäskyä. Lopuksi tehtiin vapaavalintaisena vielä liikkeestä maahan, joka onnistui kivasti paitsi että annoin tahattoman käsiavun sivulle nousuun. Leikkiminen sujui myös totuttuun tapaan : ) Kaoottisuudesta huolimatta saatiin paikka ja arvostelussakin oli kivoja asioita: Yleisvaikutelma erittäin hyvä:) Palkkautui erinomaisesti, osaava ohjaaja, mutta  olisimme toivoneet vähän rauhallisempaa liikettä (äkkinäiset käännökset), seuraaminen tuli vähän hätäiseksi. Kapulan pureskelu pois!

Hakua ollaan tehty juhannuksena ja Myytin-leirillä. Yhdet hakutreenit tehtiin myös maanantaina. Onneksi hakuun ei ole tauko vaikuttanut mitenkään. Paitsi että musta tuntuu, että Sansan juoksee lujempaa : ) Ollaan otettu nyt myös ääniavulla etenevä parissa treenissä ja maanantaina saatiin aikaiseksi kaunis L-pisto. Vaikka välillä on tuntunut, ettei koko jutusta tule mitään, niin tajusin, että viime vuoden leirillä Sansa ei tiennyt juuri mitään hausta ja tehtiin hajuhakuja, jotka menivät vaihtelevasti. Nyt saatiin tehtyä 50m suoria pistoja ilman apuja ja irtorullailmaisulla. Jotain on siis vuoden aikana saatu aikaankin. Toivottavasti tuleva vuosi on yhtä onnistunut. Pikkuinen toive olisi, että ensi kesänä päästäisiin jo kisoihin asti.

Kuuma

Kesä on alkanut ja valitettavasti myös kesäklinikkakurssi ja työt. Tarkoittaen siis 13h päiviä eläinsairaalalla. Sansa raukka on siis kuluttanut alakerran häkkejä. Kiitos Terhille kun Sansa pääsi yhtenä päivänä lenkille sieltä! Tästä voidaankin siis päätellä, ettei koin paljoa olla ehditty treenaamaan.

Hakua on tehty 1-2 kertaa viikkoon ja nyt on tehty pelkkää ilmaisua. Pikkuhiljaa alkaa sujua paremmin. Otetaan nyt näitä taukoon asti ja jätetään hautumaan. Toivottavasti lomailun jälkeen olisi naksahtanut kohdalleen, eikä kaikki opittu kadonnut taivaan tuuliin.

Aksaa päästiin taas tällä viikolla treenaamaan oikein kahdesti. Omissa treeneissä teemana pakkovalssi, joka sujuikin kohtalaisesti. Lauantaina oltiin Satu Hillin koulutuksessa superkuumassa Ojangossa. Ei mennyt tällä kertaa mitenkään kehuttavasti, johtui varmasti 30 asteen helteestä, ettei oltu kumpikaan ihan skarpeimmillamme. Opittiin kuitenkin myös uusi ohjaus eli vastakäännös. Kouluttaja vaikutti hyvin hämmästyneeltä, ettei olla tätä aiemmin tehty...

Tottista on tehty luvattoman vähän. Pariin kertaan on tehty ihan kunnolla plus pari kotitreeniä. Tähän pitäisikin nyt panostaa...

Esineruutua on pari kertaa myös tehty lenkin ohessa ja kerran ihan oikeissa treeneissä.

Kohta joudutaan kesätauolle. Elokuussa palataan taas asiaan.

PK-kausi rytinällä käyntiin

Viimeiseen kymmeneen päivään on mahtunut viidet hakutreenit, parit esineruututreenit ja kaksi jälkeä. Näiden lisäksi ollaan käyty yksissä aksatreeneissä ja yksissä tokotreeneissä plus tokoiltu pihatokoa mökillä.

Hakutreeneissä on nyt käyty erityisesti ilmaisun ja hallinnan kimppuun. Vähän vielä ilmaisuissa on hiomista, ei tahdo millään pikkukoira muistaa aina kaikkea : ) Mutta edistystäkin on tapahtunut. Pakkaa on vielä sekoittanut se, etten ole oikein itsekään tiennyt, mitä koiralta haluan (ja onhan kauhean fiksua silti treenata). Nyt aletaan kuitenkin molemmat olla selvillä vesillä. Hallintaa on vähän yritetty rakentaa ja edistymistä on tässäkin tapahtunut. Nyt ei tarvitse aina vain roikkua remmin perässä.

Esineruudussa ollaan keskitytty palautuksiin. Viime torstaina kokeiltiin treenata pelkkää palautusta niin, että Sansa oli liinassa ja sille kädestä annettiin lelu samalla kun pyysin sitä tuomaan. Sansa ei meinannut ottaa lelua ollenkaan vaan yritti vain tulla luokse. Eilen oli kuitenkin jotkut palikat osuneet kohdalleen, koska Sansa jo heti otti esineen apparilta kädestä ilman minkäänlaista kehotusta. Ja saatiin sitten sellainenkin, että appari heitti lelun ja pidätti liinasta kunnes annoin esine-käskyn. Josko tällä tavalla saataisiin palautuksia paremmiksi.

Viikonloppuna mekin vihdoin korkattiin jälkikausi kun oli auto ja maastoja. Ensimmäinen jälki oli aikamoista sähellystä, mutta toinen jo paljon parempi. Kepitkin laitoin jo jäljelle ja kyllähän ne nousi. Täälläkään palautukset ei olleet nätempiä mahdollisia, mutta sitä ei nyt treenattukaan.

Tokossa tehtiin seuraamista ja noutoa. Seuraamisesta muistaakseni sanottiin, että on Sansa on ihan kivalla asenteella, mutta edistää paikoin aika törkeästikin. Neuvotiin puuttumaan edistämiseen aina kun sitä ilmenee. Noudoissa olen käyttänyt ehkä vähän turhan paljon vauhtipalkkaa (tai käyttänyt sitä väärin), joka on johtanut siihen, että Sansa kyttää mua (tai siis sitä palkkaa) ja on siksi hidas. Koitettiin myös haukuttaa Sansaa liinassa, mutta eipä onnistunut. Pitänee ehkä tehdä enemmän noutoja luovutusasentoon asti, jotta päämäärä olisi Sansalla selkeämmin siihen. Voisi ehkä myös apparin kanssa kokeilla samaa kuin esineille.

Mökillä aloitettiin tunnaritreenit kunnolla kun isäpuoleni oli askarrellut meille 100 tunnarikapulaa : ) Vähän meinasi olla Sansan mielestä ihan sama mikä kapula sieltä tuodaan, mutta vähän pääsi pikkukoirakin jyvälle jutusta.

Hei me treenataan taas

Nyt on ensimmäiset juoksut takanapäin ja treenaamaankin on päästy kivasti.

Juoksujen aikana jo korkattiin tän vuoden hakukausi vielä mukavassa hangessa. Tehtiin 3 pistoa: haamu 25m, ääni 50m ja ääni 40m. Meni suoraan ja lujaa. Tästä on hyvä jatkaa. Näyttäisi siltä, että mun Belgian reissua ja paria muuta matkaa lukuunottamatta päästään treenaamaan kivasti, joten hakutavoitteet tälle kaudelle ovat: ilmaisu metsään, etenemisen opettaminen ja hallinta. Toistaiseksi siis ollaan tehty vain suoria pistoja ja hallintaa ei ole. Ei sillä en usko, että Sansa rupeaa porsaaksi vaikka on saanutkin olla aika vapaasti. Vähitellen vois vaan ruveta opettamaan myös sitä hallittuna pistoilta pois tulemista ja hallittuna radalle menoa.

Tällä viikolla oltiin myös esineruututreeneissä. Sansalle 3 esinettä yksitellen näki viennit. Aika vahvasti hakeutui jäljelle ja yhden pupulelun tuonnissa oli ongelmia. Sansa toi mulle myuös jonkun random sukan sieltä... Pitää siis tehdä niin, ettei esine ole koskaan jäljellä ja harjoitella myös tuonteja erikseen.

Aksatreeneissäkin käytiin tällä viikolla. Ohjelmassa oli möllirata ja vähän haastavampi rata. Möllirata saatiin vielä jotenkuten purkkiin, mutta kisaavien radan kuviot oli vielä meille liian haastavia. Treeniä vaan, eikä saa vaipua epätoivoon. Saatiin onneksi ryhmäpaikka kesälle niin päästään valvovien silmien alle treenaamaan. Luvassa on myös toinen Satu Hillin Myytin-aksakoulutus alkukesästä.

Viime sunnuntaina käytiin ensimmäistä kertaa katsomassa lampaita ja kovin ne Sansaa kiinostivat ja välillä niitä tuijotettiin jo pidempiäkin aikoja. Ihan syttymisestä ei voida vielä puhua, mutta ohjaajan mielestä todennäköisesti useammalla käyntikerralla varmasti syttyy. Pitäisi vaan päästä uudestaa...

Tokoa on otettu nyt useampina päivinä ihan keskenämme kunnon treenejä pellolla. Ollaan tehty ruutua, merkkiä, tunnarin alkeita, jääviä, luoksarin pysäytyksiä puunkierroista, seuraamista, paikkamakuuta, avo-kaukoja, noutoa ja metallinoutoa. Tosi kivaa on ollut ja kaikissa on päästy eteenpäin. Erityisen tyytyväinen ole seuraamiseen, ruutuun ja metallinoutoon. Seuraaminen on mun makuun just nyt tosi kivaa: vietikästä, mutta teknisesti puhdasta. Ruudussa alkaa lähietäisyydeltä oikea paikka löytyä jo aika kivasti. Metallinoudossa lähdettiin tauon ja kapulan vaihdon jälkeen siitä, että Sansa katsoi kapulaa inhoten. Nyt ollaan päästy siihen, että juoksee kapulalle ja lähtee tuomaan sitä ja tästä palkka. Ei se ihan samanlaisella raivolla mene kuin tavalliselle kapulalle, mutta laukkaa kumminkin. Tokossa erityisesti oon ollut niin ylpeä mun pienestä otuksesta. Sansan kanssa treenaaminen on vaan niin juhlaa.

Ikävää puuhaa

Sansalla on ollut kurja viikko. Neiti päätti aloittaa ensimmäiset juoksunsa vihdoin, mikä tarkoittaa sitä, ettei päästä aksa- eikä tokotreeneihin. Myöskään en uskalla pitää sitä irti tuossa lähimetsässä, joten ensimmäistä kertaa Sansan elämässä ollaan käyty pidemmillä remmilenkeillä. Kotona on myös naksuteltu vähän sitä sun tätä, ei mitään tärkeää (paitsi vähän ruudun paikkaa).

Lisäksi raahasin tietämättömän otuksen eilen polvitarkastusoikeiksia hakevien eläinlääkärien koulutukseen. Kolme eläinlääkäriä taitteli Sansan molempia polvia vaikka kuinka kauan. Ainoa hyvä puoli Sansan mielestä asiassa oli saadut rapsutukset ja muutama namipala. Lopulta saatiin myös oikea ortopedi katsomaan ne polvet ja kertomaan että ihan oikeassa olivat myös koulutettavat eli polvet olivat selkeät 0/0. Saatiin siis myös ihan virallinen tulos Kennelliittoon. Kivahan se oli kuulla, joskin en kyllä uskonutkaan, että Sansalla siellä mitään olisi.

Nyt jatketaan kurjalla linjalla vielä hetkinen. Maanantaina päästään varmaan hakuilemaan : )

Pääsiäisen kultapossu

Pääsiäinen aloitettiin perjantaina mukavilla tokotreeneillä sukulaisten kanssa. Sansa teki vähän kaikkea kivaa ja pientä. Ainoa, mikä tuotti ongelmia oli liikkeestä maahanmeno, Sansa jäi aina vaan seisomaan. Muutenkin oli mukavaa nähdä Sansan sukulaisia treenaamassa. Kotona otettiin sitten vielä niitä maahanmenoja muutamia.

Lauantaina olinkin sitten aamusta alkaen ihan hermona. Jopa niin, että kaupassa pudotin pilttipurkin lattialle... Iltapäivällä suunnattiin siis debytoimaan tokon alokasluokassa. Sansa oli kivan oloinen kisapaikalla ja muutenkin oli kivaa olla sen kanssa siellä. Tuli ihan sellainen me-fiilis.

Liikkeet tehtiin sääntökirjan järjestyksessä:
Luoksepäästävyys 10 Mainiota. Sansa oli jopa sen oloinen, että siitä olisi ollut mukavaa kiivetä miestuomarin syliin.

Paikkamakuu 8 Sansalle sattui moka. Meni ihan kauniisti maahan ekasta käskystä, mutta paikka käskystä nousikin ensin ylös ja sitten mun automaattisesti tulleesta käsiavusta samantien takas alas. Ja pysyi hyvin vaikka häiriötä oli kohtalaisesti ja yksi koira rivistä painelikin omistajansa luokse. Totuttuun tapaan vilkuili kyllä aika paljon.

Seuraaminen kytkettynä 10 Vähän otti liikkuristä häiriötä ja edisti aika törkeästi. Asenne kuitenkin kiva, mikä on tässä vaiheessa tärkeintä.

Seuraaminen taluttimetta 8,5 Kannattiko treenata niitä maahanmenoja... Teki siis yhden perusasennon maahanmenoksi. Taas aika rumaa edistämistä, painamista ja poikittamista, mutta asenne kiva : )

Liikkeestä maahanmeno 10 Itseltä ruma käsiapu ja Sansa vilkuili ja seuraamisessa edisti.

Luoksetulo 10 Huoh. Mitä mä teen tälle hitaudelle... Sansa vaan vaihtaa raville, vaikka tekisin mitä. Ja kaiken lisäksi jäi sitten vielä inasen vinoonkin.

Liikkeestä seisominen 0 Meidän bravuuri meni maahanmenoksi... Vaikutti varmaan että palkkasin niitä tosiaan paljon perjantaina ja kun ei ole Sansalla vielä kokemusta niin palkattomuuden jatkuessa päätti sitten tarjota maahanmenoa kun siitä eilenkin sai superpalkkaa. Oma käsky oli myös jotenkin superterävä.

Estehyppy 10 Tämä meni tosi hyvin : ) Just niinkun ollaan harjoiteltukin.

Kokonaisvaikutus 10 En oikeastaan muista, mitä tuomari sanoi...

Kokonaisuutena 168p ALO1. Vähän tuntui siltä, ettei ehkä oltaisi sitä ykköstä vielä ansaittu, mutta toki mielellään nyt siirrytään treenaamaan ylempiä luokkia, ei ole mitään tarvetta mennä uudestaan alokkaaseen.

Tässä on myös Tiinan kuvaama video meidän kokeesta http://www.youtube.com/watch?v=y-_Th0a0GMM&feature=youtu.be Videolta huomasin, että vähän alkoi Sansan vire laskea loppua kohden, mikä varmaan laitetaan ihan kokemattomuuden piikkiin. Ja tietysti kun itseä harmitti se seisomisen epäonnistuminen, niin Sansa sen huomasi. Kokonaisuutena siis voin todeta, että vähän liian aikaisin mentiin, mutta harjoitukset jatkuu ja vaikken osaamiseen ja itseeni ollutkaan kovin tyytyväinen niin Sansa oli aivan super <3  Maailman paras. Kokoajan tuntui siltä, että voin luottaa koiraan, mikä oli ihan mahtava tunne. Belgin kanssa tottui siihen, että aina piti vähän pohtia, että keksiikö se jotain supertyhmää.

Pääsiäisen touhut jatkui sunnuntaina käynnillä mummolassa ja sitten maanantaina agilityseminaarilla. Saatiin ratapiirrustus etukäteen ja fiilis oli aika epätoivoinen. Tuntui ettei selvitä mitenkään. Vielä rataantutustumisessakin oli todella ikävä olo. Kouluttajasta tykkäsin kuitenkin tosi paljon, kannusti yrittämään ja vaikka olinkin ihan aloittelija, niin osasi antaa mulle sopivia vinkkejä. Käytiin ihan minipätkissä rataa läpi ja saatiin niitä onnistumisiakin. Sansasta olin taas kyllä niin ylpeä. Vaikka mä mokailinkin sata toistoa niin Sansa jaksoi yrittää ja oli jotenkin tosi kivan oloinen täälläkin. Seminaarin jälkeen oli agilityinnostus ihan katossa (josta se sitten tän päivän agitreenien jälkeen katosi maanrakoon) Oli myös mahtavaa nähdä lisää sukulaisia. Erityisesti Peli-siskoa, jota en ole nähnyt sitten pentulaatikon.

Eilen kun tulin junassa kotiin myöhään illalla niin melkein itketti kun tajusin, että mulla on vaan yksinkertaisesti maailman paras koira. Sansa on kaikkea sitä, mitä oon koskaan halunnut ja jopa enemmän.

Videosaastetta

Sansa on ollut hyvin onnellinen pieni bordercollie. Viikonloppuna treenattiin kumpanakin päivänä haun ilmaisua. Lauantaina otettiin vähän liian iso harppaus kun oli ensimmäistä kertaa umppareita ja Sansan piti kaivaa rullaa umpparista. Sansa jäi vain tuijottamaan piiloa. Hyvää oli kuitenkin se, ettei se tullut piiloilta pois. Sunnuntaina otettiin uudelleen umppareita ja nyt rulla oli näkyvillä. Ilmeisen helpottuneena Sansa tarrasi kiinni rulliin ja homma pelitti muutenkin hienosti. Valepiilo tuotti pienelle vähän ongelmia. Vaikka löysikin uko ilman apuja niin silti näytölle vei mut sille valepiilolle... Tästä treenistä on videosaastetta täällä http://www.youtube.com/watch?v=n4QWCheNlDQ&feature=youtu.be

Sunnuntaina jäätiin ilmaisutreenien jälkeen treenaamaan tokoa. Sansa teki mukavasti. Seuraamisessa se edistää, mutta sille ei nyt mitään graavia tehdä ennen lauantain koetta. Luoksetulossa vauhtia oli hyvin. Jäävät toimi myös. Paikkamakuu oli totuttua hieman levotonta, mutta onneksi hiljaista menoa.

Maanantaina kävin itse hakemassa Väinö-belgin kotoa hoitoon, millä välin Sansa viihdytti parasta kaveriaan Simbaa. Kuvia löytyy täältä http://simbatreenaa.weebly.com/1/post/2013/03/me-and-my-best-friend-sansa.html

Tiistaina oli aksapäivä. Debytoitiin ensin mölliaksassa putkiradalla. Olin ennen starttia ihan varma, että Sansa syöksyy tuhanteen väärään putkeen, mutta todellisuudessa se olikin jotenkin hitaan oloinen ja katsoi mua joka välissä.. Yhdessä putkessa se kääntyi, kun itse käännyin nopeasti pois. Videosaaste täällä http://www.youtube.com/watch?v=rSvIdqnBYE0&feature=youtu.be

Tänään käytiin aamulla lenkillä koiralauman kanssa. Mukana olivat bc:t Sara ja Step, sekä luottokaveri Simba ja hoitokoira Väinö. Sansalla oli kurjaa kun Simba leikkikin Väinön kanssa ja pikkutyttö jäi isojen poikien leikissä täysin kolmanneksi pyöräksi. Juostua kumminkin tuli ja sää oli kaunis. Tässä videosaastetta leikistä (höystettynä meidän hölinällä) http://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=JRObRBNu0jI Illalla käytiin vielä Oili Huotarin tokoluennolla, mikä ei ehkä tehnyt Sansaa kovin onnelliseksi, mutta ehkä vastaisuudessa kun pääsen toteuttamaan saatuja ajatuksia : )

Vapaa viikonloppu

Kävin mielenkiintoisen keskustelun vapaan viikonlopun käsitteestä lauantaina. Mulle käsistys vapaa viikonloppu tarkoittaa sitä, ettei tarvitse mennä töihin ja saa nukkua omassa sängyssä : ) Ja voin kertoa, että tälläisiä sattuu vain muutaman kerran vuodessa.

Mutta siis nyt sellainen meille suotiin ja me käytettiin ihanan aurinkoinen sää hyödyksemme : )

Lauantaina oltiin kuokkimassa hakutreeneissä. Oli kyllä opettavasta nähdä erilaisia koiria ja eri koulutusvaiheessa olevia koiria. Ihanaa oli viettää aamupäivä auringossa ulkona ja koirien kanssa. Sansa teki parkkiksella neljä ilmaisua irtorullalla. Pyysin sitä nyt suoraan sivulle rullan kanssa ja toimi hyvin. Pari kertaa pudotti rullan siihen sivulle, mutta se ei oo ongelma. Muutenkin toimi hyvin. Vieras paikka tai vieraat maalimiehet ei olleen ongelma. Tokon palkattomuustreeni on tuonut vaan mukanaan taas lelun omimisongelmaa, mutta ratkaisuna tähän on vaan leikkimiseen panostaminen. Sansa leikkii kyllä ihmisenkin kanssa, kunhan ihminen vaan on aktiivinen.

Sunnuntaina oltiin sitten vaan pitkällä lenkillä Sansan parhaan kaverin Simba-labbiksen kanssa ja voin kyllä sanoa, että sielu lepäsi kun ihanassa aurinkoisessa aamussa katseltiin kun 2h koirat juoksivat, leikkivät ja painivat lumihangessa. Lopuksi päättivät vielä leikkia Simban hihnalla, josta Emma nappasi videopätkän http://www.youtube.com/watch?v=U4kdFTa3ysM&feature=player_embedded

Näiden lisäksi viikonloppuun mahtui kasa kouluhommia, partiohommia, hoitokoira, yhdet tuparit ja käynti Heurekan Body Worlds näyttelyssä.

Kaikenlaista

Tokossa on aloitettu palkattomuustreenit ja muutenkin tehty treeneistä enemmän kisanomaisia eli sivulla pitää pysyä hetken aikaa ja ollaan vähän harjoiteltu niitä liikkeiden lopetuksia ja liikkeiden välejä. Seuraamispaikka on välillä vähän edessä, mutta paranee koko ajan. Asenne on mun makuun hyvä. Sellanen jotain toko- ja pk-ihanteiden väliltä. Ehkä vähän turhan kiihkeää tokoon ja taas vähän laimeaa pk-seuraamiseksi, mutta siis sitä mitä oon hakenutkin. Ollaan otettu nyt aika paljon alokasluokan liikkeitä ja niihin kerätty varmuutta. Varmuus alkaa pikkuhiljaa tulla ja on kivaa tehdä vähän vaikeampia juttuja välillä. On treenattu esim. liikkeestä seisomisessa asennon pitämistä. Sansa on hyvin oppinut, ettei jalkoja liikutella vaikka mä spurttailisin ympäriinsä.

Tänään olin myös superylpeä paikallaoloista. Makuussa tehtiin EVL-tyyliin eli vuorotellen käskettiin maahan ja pyydettiin ylös. Sansa teki just niinkun piti. Eikä hämääntynyt vaikka kävin sen takana. Eikä noussut vaikka viereinen nousi ja käytiin laittamassa paikalleen. Vähän Sansa on vielä levoton noissa yhteistreenitilanteissa, mutta sen Sansalle kyllä sallin. Ja selityksenä Sansa siis vilkuilee ympärilleen, ei liikuttele tassuja, eikä nuuski tai muuta. Vilkuilu on kuitenkin sellasta levottoman oloista. Joskus olen käynyt palkkaamassa kun on rauhassa. Kotona on sitten jo vähän nipotettu jos kääntelee päätä.

Eiköhän se ALO1 sieltä vielä tän vuoden puolella saada. Nälkä tosin kasvaa näköjään myös treenatessa ja nyt huomasin katselevani myös niitä avon liikkeitä ja miettiväni, mitä niihin on vielä tehtävää.

Sitten aksaan. Koko syksyn ja tähän asti oon jotenkin ollut vähän sillä asenteella, että käydään nyt kun on ihan kivaa jne. Mutta tän viikon treeneissä taisin menettää sydämeni lajille... Huomasin yht äkkiä katselevani eri ohjauksista videoita netistä ja lenkillä treenaavani ohjauskuvioita... Ehkä me joskus jopa kisataan tässäkin lajissa. Oon myös pohtinut, että mistä löytäisin meille kesäksi ohjatun ryhmän, koska mun taidoilla ei omatoimitreenaamisella juuri päästä eteenpäin.

Pk-lajit on olleet tauolla harmillisesti. Ilmaisuja piti käydä tällä viikolla treenaamassa hakuun, mutta sitten tuli kutsu töihin. Jäljelle ollaan kerran treenattu keppejä ja kovin lupaavalta vaikutti. Sansa nappasi heti ensimmäisen suuhunsa ja kun kehuin niin palautti nätisti mun eteen. Ja kaikki viisi muutakin. Ei siis kysymyksiä Sansan ilmaisutavasta. Voipi olla, että jäädään ilman hakuryhmää kesällä, joten ensi kesä varmaan painotetaan sitten jälkeen.

Ja juoksuja Sansa varmaan panttaa, jotta voisi mahdollisimman paljon hankaloittaa elämääni. Se varmaan ihan kiusallaan ajoittaa ne pääsiäiseen, kun olisi mahdollisesti kisat, aksakoulutus ja bonuksena kastroitu uroskoira tulossa hoitoon.

Möllitoko

Lauantaina käytiin testaamassa tokon alokasluokkaa möllitokossa. Koe järjestettiin mattopohjaisessa agihallissa. Sansa käyttäytyi paikalla mallikkaasti. Vähän pää pyöri, mutta odotellessakin palkkasin sitä kontaktista nakeille, minkä seurauksena Sansa päätteli, että kannattavinta on istua mun edessä ja tuijottaa mua herkeämättä.

Aloitettiin juoksutarkastuksella. Sansa ei tuntunut huomaavan koko toimitusta kun metsästi nakkia. Me oltiin luokan ekoja joten päästiin paikkamakuuseen reunapaikalle. Odotellessa palkkasin Sansaa taas sivulla ollessa kontaktista. Luoksepäästävyydessä se katsoi kohti tulevaa ihmistä, mutta muuten oli tosi nätisti ja paikoillaan (saa siis kyllä mun mielestä katsoakin). Palkkasin taas nakeilla. Paikallamakuu meni niinkuin on harjoiteltukin. Muuten ihan täydellinen, mutta vähän sen pää pyöri siellä. Toisaalta oltiin kyllä aika super häiriössäkin. Makuu oli vain 1min. Ja taas sivullenousun jälkeen nakkeja : )

Paikkamakuu ja luoksepäästävyys oli molemmat 10.

Seuraamiset. (9,5 ja 10) Vähän edisti ja kerran Sansa joutui pysähdyksessä korjaamaan taaksepäin. Kerran taisi kontakti tippua. Kaaviot oli kyllä tosi lyhyet. Pisteet lähti lähinnä mun hassusta kävelystä ja käsiavuista... Näihin oon kyllä tosi tyytyväinen. Toki treenattavaa on paljon, mutta ei me nyt ihan hakoteille olla menossa.

Liikkeestä maahanmeno oli aika täydellinen eli nopea ja suora. Annoin minimaalisen käsiavun ja hidastin vähän. 10

Luoksetulo. 9,5 Muuten ihan nätti, mutta jäi mun makuun vähän kauas. Pisteet taisi lähteä siitä, että tuomarin mielstä ennakoi sivulle-käskyä. Minä en huomannut.

Liikkeestä seisominen 8. Otti kuulemma yhden askeleen käskyn jälkeen ja kun menin Sansan sivulle niin se otti takajaloillaan askeleet sivulle.

Estehyppy. 10 Mun mielestä se varasti ja oli jo menossa istumaan ? esteen taakse kun sanoin pysähtymiskäskyn, onneksi Sansa sitten korjasi sen seisomiseksi.

Kokonaisvaikutus 10. Koiraa kehuivat kovasti, mun pitää kuulemma opetella kävelemään...

Palkkasin siis jokaisen liikkeen välissä lelulla, joten palkattomuutta ei sinänsä tullut, mutta tosi harvoin on treeneissä tehty näin paljoa kokonaisia liikkeitä. Edestä sivulletuloa on treenattu sisällä ehkä kaksi kertaa...

Kokonaisuutena siis 193,5p. Kilttihän se tuomari oli, mutta jos onnistuttaisiin virallisissakin kisoissa tekemään samanlainen suoritus (toki pidemmillä makuulla ja kaavioilla sekä palkatta) niin kyllä se varmaankin olisi 1-tulos silti ollut. Bonuksena vielä sijoituttiinkin 3.

Treenilistalle menee ykkösenä ohjaajan kävely. Vähitellen voitaisiin varmasti myös palkattomuutta treenata, kun Sansa jo hyvin tietää mitä tehdään, eikä ole epävarma.

Mun kultainen pieni ipanapa on vaan niin täydellinen. Sen kanssa on vaan ihan mahtavaa tehdä ja käydä kaikkialla.

Naurutokoa

Tänään treeneihin mennessä poikkesi töissä, jossa valtuutin yhden Sansalle tuntemattoman työkaverin tekemään sille juoksutarkastuksen. Vähän oli tätiä Sansan mielisteltävä, mutta ihan ok oli kuitenkin.

Itse treeneissä tehtin taas pari kierrosta. Ekana yhteinen paikkamakuu. Tehtiin varmaan about minuutti tai vähän päälle. Vähän oli Sansa levottoman oloinen, mutta pysyi paikallaan hyvin.

Me aloitettiin ja päätettiin tehdä ALO-katsaus eli mitä kaikkea on vielä treenattava ALOa varten. Luoksepäästävyydellä aloitettiin. Palkkasin välissä, mutta istui nätisti ja peppu ei noussut vaikka Emma sitä taputtelikin. Toisaalta siis oli helpompaa kun oli tuttu tekemässä niin ei tarvinnut Sansan yhtään jännittää, mutta toisaalta taas vaikeampaa, kun olisi halunnut tunkea Emman syliin. Sitten seuraamiset. Tehtiin ihan superlyhyt L-kaavio yhdellä pysäytyksellä. Palkkasin välillä. Ihan ok, kerran lähti paikka valumaan. Sit tehtiin lyhyt suora, missä oli juoksua. No se ei sit mennyt kovin hyvin, joten otettiin uusiksi ja saatiin suht onnistunut pätkä. Liikkeestä seiso oli hieno. Luoksetulo oli taas hidas, mutta hyvä. Liikkeestä maahan, Sansa yritti ensin ennakoida sen seisomiseksi ja toinen toisto ok. Lopuksi kokeiltiin hyppyä. Muuten hyvä, mutta Sansan oli vaikea pysyä seisomassa paikoillaan.

Toisessa setissä otettiin juoksutarkastuksia ja pari luoksepäästävyyttä. Juoksutarkastukset paljon parempia kun oli tuttu tekemässä. Luoksepäästävyyksissä Emma loikki ja pomppi ja pari kertaa Sansa yritti mennä vastaan. Korjattiin nämä. Siten otettiin sitä seuraamisen juoksua. Sansa siis sinkoaa eteenpäin kun lähden juoksemaan. Saatiin kuitenkin myös onnistuneita pätkiä. ja lopuksi sitä seisomassa pysymistä. Kamala kun oli vaikeeta. Lopuksi pysäytin sen ja käskin odottamaan niin vähän tajusi, että mitä haluttiin. Ja ihan lopuksi otettiin taas pari ruutuun juoksua.

Ja miksi nämä olivat naurutokot? Siksi, että puolet meidän treeniajasta Emma nauroi, kun Sansa teki kaikkea hassua : ) Sansa on niin liikkis kun se yrittää aina, muttei vielä ihan osaa niin se tekee kaikennäköistä hauskaa. Sansa ei ainakaan vielä ole yrittänyt juurikaan possuilla vaan tekee aina parhaansa. Toki joskus se ryntää lelulle ilman lupaa tai tekee varaslähtöjä, mutta yrittää aina. Maltti ja osaaminen vaan eivät riitä. Tosin suvun tuntien saattaa se possuilukin tulla vielä, kun ikää ja itsevarmuutta tulee lisää.

ALO on siis ihan ok alulla. Treenamista riittää : )

Talvitokoa

Koska lupaus ALO1 on saavutettava ja koska oon saanut jonkinlaisen tokoinnostuksen niin tänäänkin suunnattiin koulun jälkeen Eviran parkkikselle tokoilemaan. Seurana Simba ja Emma. Ihan ensin täytyy ylistää Sansan yleisen käyttäytymisen parantumista. odotteli omaa vuoroaan tosi nätisti ei ollut ollenkaan sellainen tunne, että se mihinkään sinkoisi missään vaiheessa. Vaikka Simba otti ruutuun juoksuja palloille niin silti Sansa pysyi paikoillaan joskin vähän vinkaisi. Sansa oli kyllä hämäykseksi remmissä, joka oli kiinni treenirepussa : )

Aloitettiin paikkamakuulla. Kävin palkkaamassa välissä ja piilossakin käväisin. Meni alunperinkin vähän vinoon ja etutassut tosi erilleen, mutta piti sen asennon koko makuun ajan. Tämä oli tosi hyvä.

Me aloitettiin tekeminen ja tehtiin sivulletuloja ja seuraamista. Vähän Sansa otti Emmasta häiriötä, mutta muuten ihan ok. Seuraaminen oli kuulemma ihan nättiä, mutta Sansa odottaa palkkaa neljän askeleen jälkeen... Pitää siis vaihdella vähän seuraamisten pituutta ja keskittyä myös omaan vasempaan käteen : ) Sitten tehtiin merkkejä, jotka oli tosi hienoja : ) Matkan pidentyminen vähän vaikeutti, mutta tähänkin onnistunut toisto. Luoksarissa oli vauhtia nyt vähän vähemmän, mutta myös pohja oli liukkaampi ja arvostan kyllä itsesuojeluvaiston hitusiakin tuossa koirassa. Palkkasin tämän ilman loppuasentoa ja otettiin niitä pari erikseen. Nää on vähän vaikeita kun en haluaisi hyväksyä vinoja, enkä kauas jääviä ja Sansa ottaa myös vähän painetta tässä. Nyt tehdään siis vain avuilla paljon. Otettiin myös jääviä, seisominen hyvä käsiavulla. Maahanmenossa olikin vähän ongelmia alkuun, mutta tästäkin saatiin hieno toisto.

Toisessa setissä otettiin pari ruutuun juoksua lelulle. Nää oli liukkaus huomioon ottaen hyviä. Sit kokeiltiin seuraamista. Tässä tyrin itse kun heitin ruutulelun pois ja Sansa jäi sitä kyttäämään. Huomautin ja saatiin jotakuinkin onnistunutta pätkää. Tehtiin taas pari merkkiä, toinen vähän vajaa ja toinen tosi hyvä. Otettiin myös yksi luoksari, jonka palkkasin suoraan.

Eka erä oli selkeästi toista parempi, koska kierrokset eivät olleen ihan niin kovat. Vireeseen saa siis kiinnittää huomiota. Kaikkiaan mulla on kyllä maailman paras treenikaveri, koska eihän treenaamisessa olis mitään järkeä, jos kaikki sujuisi aina ihan just oikein. Tässä on videota treeneistä. leikattu eri järjestykseen kun missä tehty : ) Kiitos Emma ja videokamera. http://www.youtube.com/watch?v=3WV330J9cnw&feature=youtu.be

Kotona taas

Viime perjantaina palattiin vihdoin 2kk kestäneestä reissuelämästä takaisin kotiin ja nyt aiotaan pysyä täällä koko kevät, muutamia viikonloppuja lukuunottamatta. Ihanaa kun voi taas käyttää kaikkia vaatteita, kaikki treenikamat on saatavilla ja mikä parasta, ei tarvi koko ajan olla pakkaamassa ja miettimässä, mitä tavaroita tarvitsee.

Viimeisen parin viikon aikana harjoittelussa tehtiin tokoa lähes päivittäin. Hattulassa se on niin helppoa kun voi omalla pihalla tehdä. Sain vihdoin tehtyä meille treeniohjelmantapaisen ja mietittyä lähes kaikki liikkeet läpi niin, että tiedän, mitä Sansalta haluan. Edistystäkin on tapahtunut. Merkit alkaa olla jo mun mittapuulla tosi hyviä. Sivulletulot on kans 99% täydellisiä. Seuraamisestakin alkaa olla hajua, mutta se elää vielä aika pahasti. Jäävistä maahan ja seiso alkaa vähitellen toimia. Seiso vaatii vielä ekalla toistolla käsimerkin. Erityisen ylpeä olen luoksetulon vauhdista. Siinä todellakin on voimaa ja viettiä PK-puolelle.

Nyt ollaan kolme kertaa käyty Dobo-kurssilla. Se on siis koiran ja ohjaajan jumppapallolla tehtäviä tasapaino ja lihaskuntoharjoituksia. Sansa on siinä tosi hyvä, koska sillä on luonnostaan hyvä kropan hallinta. Meillä on myös kotona pallo, joten kurssin loputtuakin pyritään näitä jatkamaan. Kurssila on myös opeteltu koiran venyttelemistä ja puhuttu lihashuollosta muutenkin.

Eilen treenattiin lumimyrskyssä haun ilmaisuja ja tokoa. Haun ilmaisut menivät odotusten mukaisesti. Ongelmia on edelleen rullan tuomisessa mulle. Siinä Sansalla on paha tapa yrittää alkaa leikkiä. Nyt pitää ottaa iso kuuri tuonteja eri esineillä. Lisäksi yksi viidestä ukosta meni mönkään kun Sansan lemppari Simba teki tokoa lähellä ja Sansa jäi sitä tuijottamaan. Talven treenilistalla on myös jäljen kepit, joiden opetus todellakin pitäisi aloittaa, mutta jotenkin se on vain jäänyt. Pitäisi siis ottaa itseään niskasta kiinni.

Tokossa ei sitten taas ottanut häiriötä juuri nimeksikään. Teki esim hyvän paikallamakuun vaikka muut treenasi vieressä. Luoksetulon vauhdista saatiin oikein ihailua : )

Arjessa on tullut teinikoiran myötä vähän takapakkia. Välillä Sansa osaa olla niin rasittava kuin vain pieni koira voi olla. Ei mitään vakavaa kuitenkaan. Mutta näitä otetaan nyt syyniin.

Sansalle hyvä viikko

Kannatti tulla viikoksi kotiin joulun ja harjoittelun välissä. Ainakin Sansa on tykännyt, koska viikon saldona on aksatreenit, Dobo-kurssikerta, 2 ilmaisutreeniä haussa, tottistreenit ja 5 lenkkiä koirakavereiden kanssa. Kiitos kaikille lenkkiseurasta!

Aksassa treenit ei menneet kehuttavasti, mutta siksihän sitä treenataan. Mulla on vaan sellanen olo, että oon lähinnä norsu posliinikaupassa... Mutta treenihän siihen toivottavasti auttaa : ) Valssit sentään sujui jo kohtalaisesti. Persjätöt ei sitten ollenkaan. Pitäisi kokeilla näitä metsäaksassa.

Ilmaisutreeneissä otettiin "umppareita" siis niin, että maalimies oli kokonaan pressun sisässä ja Sansan piti vähän etsiä rullaa. Ihan ei mennyt heti jakeluun, mutta motivoituneesti teki töitä ja edistystä tapahtui.

Tottista treenattiin kerran kentällä ja joka päivä on tehty kotona pieni setti. Edistystä tapahtuu ja virheitä myös : ) Ei tosin mitään vakavia virheitä (tai ainakaan ne eivät ole vielä osoittautuneet sellaisiksi).

Dobo oli ihan mielenkiintoista ja varmasti tekee hyvää koiran lihaksistolle. Lisäksi kurssilla opeteltiin venyttelemään koiraa. Ja koska Doboon kuuluu myös vain ohjaajan tekemiä liikkeitä, tuli Sansalle hyvää paikkamakuu treeniä.

Ihaninta viikossa on kuitenkin ollut ulkoilun määrä. Ollaan tehty pitkiä lenkkejä valoisan aikaan ja ainakin eilen myös ihanassa säässä.

Tänään lähdetäänkin taas harjoitteluun, mutta eiköhän ainakin kotitokot jatku ja Doboon aiotaan ehtiä sieltäkin.

Suunnitelmia

Hyvää alkanutta vuotta kaikille! Me vietettiin Sansan kanssa ihanat kolme viikkoa joululomaa. Yhtenä päivänä saatiin sitä kuvattuakin, joten kuvia on tiedossa jossain vaiheessa. Jouluna Sansa sai myös murrettua kaksi yläetuhammastaan, jotka poistettiin välipäivinä.

Sain vihdoin myös tehtyä meille treenisuunnitelman. Kevättalven aikana on kolme isoa projektia: Tokon alokkaan liikkeet, haun ilmaisu ja jäljen kepit. Näistä erityisesti nyt keskitytään tokoon, mikä on jäänyt ihan liian vähälle treenille syksyllä.

Tavoitteita olen miettinyt tällä vuodelle ja ne ovat tässä:
1. Ensi uutena vuotena olen edelleen sitä mieltä, että mulla on maailman ihanin koira.
2. Sansa saisi viettää vuoden terveenä ilman suurempia tapaturmia. Tämä voi osoittautua vaikeimmaksi itsesuojeluvaiston puutteen vuoksi... Luusto käydään kuvauttamassa keväällä/alkukesästä.
3. Tokosta ALO1-tulos ja hyväksytty BH
4. Treenataan agilityä säännöllisesti. Käydään möllikisoissa.
5. Kesäkaudella treenataan jälkeä ja hakua säännöllisesti kuukauden katkoa lukuunottamatta. Haussa saadaan ilmaisu valmiiksi. Jäljellä kepit opetettua.
6. Jos jaksan niin koitetaan käydä metsästämässä loppukesällä näyttelystä sitä H:ta, mä haluaisin juhlia mahdollista valioitumista kokeessa, en myöhemmin näyttelykehässä : )
7. Vietetään koko vuosi nauttien toistemme seurasta.

Tällä viikolla jatkuvat taas agilitytreenit ja aloitetaan Dobo-kurssi, ensimmäistä juoksua odotellaan edelleen.