Treenataan, mutta suunnitelmaa meillä ei kyllä ole

Juu eli taas on treenattu vaikka mitä, mutta nyt alkaa kyllä huomata, että kun alkeet on jo lähes kaikesta käyty läpi ja Sansa osaa jo vaikka ja mitä, niin olisi tilausta kunnolliselle treenisuunnitelmalle vähän kaikissa lajeissa. Suunnittelen yleensä kyllä treenit etukäteen, mutta se ei aina oikein riitä.

Haku on ehkä parhaimmalla tolalla. Rullat tuli ja niihin sain hyvän suunnitelman. Niitä treenataan nyt talvi ja keväällä ollaan toivottavasti siinä vaiheessa, että voidaan siirtää ilmaisu jo maastoon. Etsinnässä ollaan nyt päästy 50m suoriin pistoihin avuilla ja ilman. Näitä tehdään nyt ja näistä keväällä jatketaan. Viime treeneissä Sansalla oli ensimmäistä kertaa kunnollinen umppari ja voi että oli vaikeaa, mutta hienosti Sansa sen itse selvitti : )

Jälki on myös ihan kohtuullista. Nyt on pyritty kerran viikkoon tekemään yksi jälki. Nyt viimeiset jäljet on olleet noin 200m pitkiä ja siellä on ollut noin 6-8 namikasaa ja lopussa pallo. Vanhentuneet ovat vähän vajaan tunnin ja maastona on ollut metsä. Janaa on alettu myös vähän harjoitella. Nämä on menneet hyvin ja näitä jatketaan kunnes lumi hätää meidät pois metsästä. Keppien opetukseen mulla on suunnitelma ja tavoitteena on, että ne kepit saataisiin sinne jäljelle keväällä.

Esineruutu on osoittautunut ongelmaksi nyt viimeisissä treeneissä. Sansa haluaisi kovasti jäljestää ne esineet ja hajun tarkentaminen on vaikeaa. Suurin ongelma tässä on kuitenkin se palautus. Sansasta riittää ihan hyvin, jos sen esineen räkäisee metrin päähän. Nyt pitää vain ottaa itseä niskasta kiinni ja treenata palautusta kaikilla esineillä, mitä vaan keksin. Etsinnät pitää pitää helppoina. Kyllä niissä maastoissa ja tottiksessa menee aikaa reilusti ennen kuin ne on kisavalmiita, joten esineruudun treenaamiselle on hyvää aikaa.

Agility on paljonkin kouluttajasta ja treenivuorosta riippuvaista. Kontakteissa olen ehkä eniten hukassa. Haluaisin, että A:lla Sansa juoksee ylösmenon ja pysähtyy alasmenolle ja puomilla pysähtyy molemmissa päissä. Näiden treenaamiseen vain tarvittaisiin hillitön määrä toistoja ja kun hallilla ollaan se 1h kerran viikossa... Kotona ollaan toki näitä tehty kirjojen avulla, mutta se ei ihan riitä. Muuten oon agilityn suhteen aika pihalla, mutta onneksi on kouluttaja niin edistytään varmasti talven aikana : )

Toko onkin sitten se pahin katastrofialue. Tässä ei olla oikeastaan edetty kuin seuraamisessa, jota päästään jo noin 6-7 askelta mallikkaasti. Tähän pitää ehdottomasti tehdä se pitkän tähtäimen suunnitelma!

Arkielämä alkaa olla mukavan helppoa tuon kultapossun kanssa. Ensimmäisiä juoksuja odotellaan : )

Olipa kerran hakutreeni

Käytännössä kamerttomana ihmisenä on harvinaista herkkua saada kuvaaja treeneihin. Tämä saatiin onnistumaan keskiviikkona, suurkiitos Malla.



Siis kuka voi olla hymyilemättä tälle otukselle : D



Sinne mennään



Lujaa!

Taas ollaan treenattu myös vaikka mitä muuta, mutta suurinta edistymistä ollaan varmaan saatu aikaan agilityssä, kun Sansa tajusi, mitä kontakteilla haetaan. Pätevästi se tarjoaa etu- ja takatassuja niille. Tokoon on edelleen se pitkän tähtäimen suunnitelma tekemättä...

Alkaa mun pikkukoirassa näkyä myös niitä teinin piirteitä. Välillä se kokeilee, että jos en sittenkään tottele niin mitäs siihen sanot, mutta onneksi palaa ruotuun kuitenkin nopeasti.

Kuvat c Malla Muhonen

Treenataanko me liikaa?

Välillä kyllä itseäkin hirvittää tää treenaustahti, mutta koiraa ei tunnu haittaavan. Pitää kuitenkin pitää vielä monessa jutussa mielessä se, että Sansa on nuori ja kehittyvä. Ja treenauksen vastapainoksi pitää olla paljon perus lenkkeilyä ja muiden koirien kanssa riehumista. Onneksi meillä on kuitenkin aika monipuolista tämä treenaaminen, ettei hinkata yhtä ja samaa.

Viimeisen viikon saldo on: 1x aksatreenit, 2 x hakutreenit, 1 x jälkikoulutus, 2x tokotreenit. Näiden lisäksi ollan tehty melkein joka päivä vähän tokoa sisällä ja 4 kertaa on käyty pitkällä lenkillä koirakavereiden kanssa. Toki myös muina päivinä on lenkkeilty. Lisäksi viikkoon mahtui myös lähes jokaviikonloppuinen reissu Tampereelle.

Treeneistä huomioitavaa. Jäljestys: koulutus oli tosi hyvä, jäi paljon käteen. Nyt vain vaikeutetaan treeniä, opetetaan kepit ja jana. Ja kilometrejä Sansan kuonon alle! (Mikä autottomana Helsinkiläisenä on vähän haastavaa) Haku: Hyvin sujuu, rullia odotellaan edelleen. Tänään mun pentu teki hienon löydön ilman apuja 50m : ) Aksa: Kivaa on ja hyvää vastapainoa kaikelle muulle. Ja mikä häiriöiden sieto Sansalla onkaan. Voidaan treenata yhtä aikaa neljän muun koiran kanssa siinä superpienessä tilassa. Toko: Edistystä tapahtuu, joskin treenit pitäisi suunnitella pidemmällä aikajänteellä niin edistystä voisi tapahtua vähän paremminkin. Sansa on oppinut tarjoamaan tosi hienosti, mikä aiheuttaa sitten välillä sitä, että se ei kuuntele mitä siltä pyydän vaan päättää vain tarjota jotain osaamaansa.

Saattaa kuulostaa siltä, että Sansa olisi mulle vain treeniväline, mutta kyllä se elää myös sitä ihan kotikoiran elämää. Kiipeää sylii rapsuteltavaksi, nauttii syksyisessä metsässä niistä rauhallisistakin lenkeistä, inhoaa pesulla käyntiä ja tuhisee tyytyväisenä omalla pedillään. Täytyy vain sanoa, että tuon sopivampaa koiraa en olisi voinut itselleni löytää. Maailman ihanin ja taitavin ja mahtavin ja suloisin pieni ipanapa <3 Rakastun siihen joka päivä vähän enemmän.

Onni on lämmin halli

Joo eli taas on hakuiltu ja aksailtu. On me vähän tokoakin tehty.

Hakuilut etenee hyvin. Avuilla Sansa menee jo melkein sinne 50m helpossa maastossa. Ollaan otettu nyt myös pari niitä valmiita ja hyvin on sujuneet. Viime treeneissä otetiin jänis n. 10m ja keskilinjalla kyllä selvästi näki, kun Sansa nosti nenää ja sai hajun. Kovasti odotellaan rullia saapuviksi niin päästään sitä ilmaisua tekemään.

Tokossa on hinkattu sisällä (koska ulkona on märkää, kylmää, ikävää ja hakutreeneissä kastuu ihan tarpeeksi) eteentuloa ja seuraamaan lähtöä. Molemmat alkaa olla jo aikas hyviä.

Tänään oli jo toinen aksakerta ja hämmästyin kyllä koiran oppimiskyvystä. Tehtiin rengasta, pituutta, keppejä, puomia ja putki-hyppy ympyrää. Rengas oli Sansalle helppo, pituus haki vähän mutta sivuille laitetut siivekkeet auttoivat. Keppejä tehtiin verkoilla kahta väliä. Tämä oli ehkä haastavinta, mutta eiköhän sekin siitä kun vaan saa paljon toistoja. Puomilla tuli taas esiin Sansasta puuttuva itsesuojeluvaisto... Se juoksi jo ensimmäisellä kerralla niin lujaa kuin jaloistaan pääsi. Putosi sitten alasmenon puolestavälistä. laitettiin sitten nameja, jotka vähän hidastivat. Kontaktit pitäisi nyt vaan saada tehtyä niin olisi kontaktiesteiden treenaamisessa jotain järkeä. Kahden hypyn, pituuden ja kahden putken U-muotoinen sarjakin onnistui hyvin, kunhan saatiin pituus kuntoon.

Oli se vaan kivaa treenata sisällä lämpimässä ja valaistussa hallissa : )

Eka aksakerta ja hakuiluja

Me on hakuiltu muutama kerta tässä tällä ja viime viikolla. Huomioitavaa näissä on: Sansa käyttää nenäänsä hyvin ja uskaltaa jo mennä ilman apujakin etsimään maalimiestä, Sansa eteni haamun avulla jo n. 50m ja rullat on tilattu Ipanapalle, niitä ruvetaan testaamaan kunhan saapuvat.

Eilen oltiin ensimmäisissä aksatreeneissä ja en ollut tunnistaa koiraani... Vauhtia ei ainakaan puutu mun makuuni. Tehtiin putkea, hyppyjä ja A-esteelle kiivettiin kahdesti. Kokeiltiin myös valssia ja putken kanssa toimi hyvin. Hypyillä vähän haastavampaa, Sansa oli aina mun selän takana. Sansa rakastui putkeen. Sinne oli päästävä vaikka mistä.

Pakko on myös jakaa maailman älykkäintä koirarotua edustavan Sansan tämänpäiväinen älynväläys. Treenikaverin autossa on ihan kunnolliset kaksi ovellista koirahäkkiä ja Sansa matkustaa mukana treeneihin. Tänään sitten oli takakontti auki, mutta häkit kiinni. Omatoiminen koirani ajattelee hypätä kyytiin, mutta päätyy apinana roikkumaan häkin oveen... Oli siinä naurussa pitelemistä. Ja Sansaa nolotti.

Mutatokoa

Koulu päättyi about 16.30 siitä hakemaan treenikaverin koira, sit kaupan kautta meille, pakastepitsaa napaan ja treenaamaan.

Tehtiin tokoa ihan supermutaisella ruohokentällä 2 kierrosta. Ekalla kierroksella päätin aloittaa sivulletuloilla, koska haluan tuoda kentälle myös vähän jotain muuta kun juoksemista. Selvästi oli kova halu merkille ja ruutuun, mutta saatiin sit ihan onnistuneitakin. Sansa tekee päteviä kunhan se keskittyy. Paikallaan oikealle kääntyminenkin toimii jo suhteellisen mukavasti, kiitos lukuisien kotitreenien. Sit tehtiin pari kiertoa, vaikka vauhtia oli kyllä ihan riittämiin. Sit niitä merkkejä. Edelleen se jää vähän eteen, yrittää siis seistä merkin päällä. Mut selkeesti on tajunnut, ettei merkkiä kuulu kaataa, koska välillä se seisoi yksi jalka merkin päällä koukussa ilmassa. Hassu pieni otus : ) Kokeiltiin myös taas kahden lelun leikkiä, mutta eihän se halua päästää irti...

Toisessa setissä otettiin ruutua. Aluksi pari suoraa vientiä ja vapautusta. Ekalla kerralla piti käydä katsomassa Simban eteenmenolelua, mutta korjasi kuitenkin vihjeestä ruutuun. Toinen oli superhieno. Kolmannen otin niin että vein lelun, otin toiseen suuntaan pari sivulletuloa ja kaksi seuruuseenlähtöä. Nämä oli superhienoja. Sitten ruutuun vähän vihjeellä tosi upeesti. Seuraavaksi otettiin noutoja. Halusin näihin vapaat luovutukset, mutta vähän itse sähläsin niin sain luovutuksen vain kahteen kolmesta. Muuten olivat hienoja ja pureskeluakaan ei esiintynyt. Hinkattiin vielä vähän merkkiä ja saatiin jo muutama tosi hyvä.

Lopuksi vielä pari vauhtiluoksetuloa, josta jälkimmäisellä sain Sansan sukeltamaan mun jalkojen välistä. Loppupalkan aikana Sansa yritti karata treenikaverin loppupalkalle... Ei hyvä. Saatiin kahden lelun leikkiä toimimaan jos sanoin irti käskyn, mutta sitten Sansa alkoi vähän hiipimään.

Kokonaisuudessaa oikein hyvät treenit.

Pätevä koira, typerä ohjaaja

Tänään taas hakuiltiin. Sansa oppii asioita joskus jo ensimmäisestä toistosta, ohjaaja näköjään tarvitsee useita : ( Niin piti ottaa helppo ja onnistunut motivaatiotreeni, mutta päätin sitten kokeilla kuinka pitkälle saan koiran uppoamaan...

Neljä ukkoa oli taas meidän treeni. 1. haamu 25m. Haamu näyttäytyi kallion päällä ja painui sitten sen taakse. Sansa juoksi hienosti suoraan kalliolle, pyörähti siinä, sai hajun ja löysi. 2. haamu 35m? Sansa lähti ihan hyvin noin 25m, kääntyi ja teki laatikon. Otin uuden lähetyksen haamu ja ääni, sama homma. Kolmannella menin vähän lähemmäs lähettämään ja nyt hyvin. Oli siis vaan liian pitkä matka pienelle. 3. ääniapu 25m?, tämä hyvä. 4. ääniapu 25m?, tämä myös tosi hyvä.

Nyt vaan ohjaajalle toistoja siihen, että pienet bordercolliet tekevät vauvahakua. Positiivista treenissä oli se, että Sansa paineli kovaa menemään, myös niillä omatekoisilla laatikoillaan ja selvästi käytti nenäänsä. Motivaatiota hommaan selvästi on sekä ohjaajalla, että koiralla : )