maanantai 4. helmikuuta 2013

Naurutokoa

Tänään treeneihin mennessä poikkesi töissä, jossa valtuutin yhden Sansalle tuntemattoman työkaverin tekemään sille juoksutarkastuksen. Vähän oli tätiä Sansan mielisteltävä, mutta ihan ok oli kuitenkin.

Itse treeneissä tehtin taas pari kierrosta. Ekana yhteinen paikkamakuu. Tehtiin varmaan about minuutti tai vähän päälle. Vähän oli Sansa levottoman oloinen, mutta pysyi paikallaan hyvin.

Me aloitettiin ja päätettiin tehdä ALO-katsaus eli mitä kaikkea on vielä treenattava ALOa varten. Luoksepäästävyydellä aloitettiin. Palkkasin välissä, mutta istui nätisti ja peppu ei noussut vaikka Emma sitä taputtelikin. Toisaalta siis oli helpompaa kun oli tuttu tekemässä niin ei tarvinnut Sansan yhtään jännittää, mutta toisaalta taas vaikeampaa, kun olisi halunnut tunkea Emman syliin. Sitten seuraamiset. Tehtiin ihan superlyhyt L-kaavio yhdellä pysäytyksellä. Palkkasin välillä. Ihan ok, kerran lähti paikka valumaan. Sit tehtiin lyhyt suora, missä oli juoksua. No se ei sit mennyt kovin hyvin, joten otettiin uusiksi ja saatiin suht onnistunut pätkä. Liikkeestä seiso oli hieno. Luoksetulo oli taas hidas, mutta hyvä. Liikkeestä maahan, Sansa yritti ensin ennakoida sen seisomiseksi ja toinen toisto ok. Lopuksi kokeiltiin hyppyä. Muuten hyvä, mutta Sansan oli vaikea pysyä seisomassa paikoillaan.

Toisessa setissä otettiin juoksutarkastuksia ja pari luoksepäästävyyttä. Juoksutarkastukset paljon parempia kun oli tuttu tekemässä. Luoksepäästävyyksissä Emma loikki ja pomppi ja pari kertaa Sansa yritti mennä vastaan. Korjattiin nämä. Siten otettiin sitä seuraamisen juoksua. Sansa siis sinkoaa eteenpäin kun lähden juoksemaan. Saatiin kuitenkin myös onnistuneita pätkiä. ja lopuksi sitä seisomassa pysymistä. Kamala kun oli vaikeeta. Lopuksi pysäytin sen ja käskin odottamaan niin vähän tajusi, että mitä haluttiin. Ja ihan lopuksi otettiin taas pari ruutuun juoksua.

Ja miksi nämä olivat naurutokot? Siksi, että puolet meidän treeniajasta Emma nauroi, kun Sansa teki kaikkea hassua : ) Sansa on niin liikkis kun se yrittää aina, muttei vielä ihan osaa niin se tekee kaikennäköistä hauskaa. Sansa ei ainakaan vielä ole yrittänyt juurikaan possuilla vaan tekee aina parhaansa. Toki joskus se ryntää lelulle ilman lupaa tai tekee varaslähtöjä, mutta yrittää aina. Maltti ja osaaminen vaan eivät riitä. Tosin suvun tuntien saattaa se possuilukin tulla vielä, kun ikää ja itsevarmuutta tulee lisää.

ALO on siis ihan ok alulla. Treenamista riittää : )

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti